22.7.2020 11:29 Edon Maxhunin juniorimaajoukkueura hakee vertaistaan. Pelaamassaan 125 nuorten ja haastajien maaotteluissa Hyvinkään Pontevan kasvatti on liekittänyt korisukkaa yhteensä 1809 pisteen edestä. Susijengi-debyyttinsä vuosi sitten tehnyt Maxhuni on nyt murtautumassa jengiin ennen kaikkea pohjattomalla itseluottamukselle varustettuna energiapelaajana.
Tässä Mustapha Amzilia ohittava Edon Maxhuni on hyvää vauhtia matkalla Susijengin luottomieheksi. Kuva: Ville Vuorinen / Susijengi.
Kolmessa ensimmäisessä pelaamassaan miesten maaottelussa kesällä 2019 Maxhuni kävi parketilla juuri sen verran, että ehti saada muutaman tehokkaan peliminuutin verran tuntumaa maajoukkuekoripallosta korkeimmalla eurooppalaisella tasolla.
Ensimmäiset suuremmat minuuttinsa Maxhuni lunasti samaisen maajoukkuekesän viimeisessä ottelussa, jossa heittonsa kanssa tuskaileva Susijengi oli taipumassa pahasti siltaan Venäjää vastaan. Pudisteltuaan vaihtopenkin tikut pohkeistaan Maxhuni alkoi ajaa talla pohjassa kohti koria ja käynnisti silkalla tahdonvoimallaan kirin, joka toi Suomen 15 pisteen takaa-ajoasemasta kahden heiton päähän.
Helmikuussa Maxhuni sai tilaisuuden osoittaa sytyttäjäntaitonsa samankaltaisessa tilanteessa. Susijengi takelteli historiallisen kehnon heittoillan siimeksessä Sveitsin Fribourgissa pelatussa EM-karsintaottelussa, kun Maxhuni komennettiin parketille. Vaikka Maxhunin heittojyvä ei ollutkaan matsissa kohdallaan (pelitilanneheitot 1/7), hän sai varmalla pallonkäsittelyllään ja energiallaan joukkueen kollektiivisen itseluottamuksen kohotettua tutulle tasolle.
Kuin sanakirjaesimerkkinä itseluottamuksestaan kalasti Maxhuni kirivaiheen aikana sveitsiläisille kaksi hyökkääjänvirhettä laittamalla kroppansa likoon.
- En mä tiedä, se on vaan mun luonne, Edon nauraa kysymykselle ”hakkaa päälle”-mentaliteetistaan.
- Oon ihan junnusta asti tuntenut mun omat vahvuudet ja heti, kun pääsen kentälle, vedän hirveällä haipilla alusta asti ja yritän saada virtaa imettyä yleisöstä ja joukkuekavereista. Se on mun tapa pelata.
Sinivalkonutun Edon kiskoi ylleen juniorimaajoukkueessa ensimmäisen kerran toukokuussa 2013 vasta 15 vuotta täytettyään. Seuraavan runsaan puolen vuosikymmenen aikana hänen pistetehtailunsa junnumaajoukkuetasolla oli vailla vertaa. Vuosien 2013–17 aikana Maxhuni ylsi 20 pisteen maaottelusaaliiseen hurjat 32 kertaa eri maajoukkueikäluokissa.
Vaikka 1997–99 syntyneiden juniorimaajoukkueissa Maxhuni on ollut jo vuosia merkattu mies, Susijengi-komennukseen hän on suhtautunut asiaankuuluvalla nöyryydellä. Ensimmäisiin harjoituksiinsa Jamar Wilsonin, Petteri Koposen ja Sasu Salinin kaltaisia susi-ikoneita vastaan Maxhuni astui lakki kourassa ja korvat höröllä.
- Olihan siinä vähän jännitystä, että miten mä pärjään maan parhaita takamiehiä vastaan. Ei siinä kuitenkaan auttanut jäädä jännittämään, vaan mennä treenisaliin kovalla itseluottamuksella ja tehdä niitä asioita, mitä osaa. Ja mä oon kuitenkin sellainen, että kun peli alkaa, kaikki jännitys katoaa, Maxhuni palaa kesän 2019 tunnelmiinsa.
Juniorimaajoukkuevuodet ovat Maxhunin osalta olleet hyvän aikaa ohitse. Miesten maajoukkueessa pelin taso on monin tasoin juniorimaajoukkueita korkeampi. Hyvinkään lahja Suomen koripallolle ymmärtääkin olevansa monella tavoin uuden ja jännittävän aikakauden kynnyksellä.
- Kilpailu täällä on paljon kovempaa eikä yksittäisellä pelaajalla ole samanlaisia vapauksia kuin junnumaajoukkueissa. Kun tilanne on sellainen, jokaisen on löydettävä oma tapansa ansaita peliminuutit, Edon miettii.
- Esimerkiksi Sveitsi-matsissa näin, että me oltiin passiivisia hyökkäyspäässä. Ajattelin auttavani jengiä parhaiten, jos tuon pallon säpinällä ylös, komennan kaverit paikalleen ja pistän heittoa ilmaan. Ja kun heitto ei alkanut pudota, ajattelin, että nyt pitää alkaa ottaa stoppeja.
Maxhuni kertoo pisteidenteon olevan hänellä edelleen ”takaraivossa”, luontaisin keino lähestyä lajia. Siltikin, realiteetit pysyvät hallussa.
- Tiedän, että jos haluan pelata ammatikseni, mun on monipuolistettava mun peliä. Yritän olla koko ajan parempi pelinjohtaja, parempi joukkuekaveri, johtaja kentällä. Yritän matsin aikana vaistota, milloin tarvitaan pisteidentekoa, milloin puolustusta, milloin vauhtia ja milloin pelin rauhoittamista. Tärkeintä on, että tekee oikean valinnan oikeassa paikassa.
Vietettyään neljä kautta HBA:ssa Maxhuni lähti kesällä 2017 Suomesta osoitteenaan Yhdysvaltain NCAA-liigassa korkeaoktaaniselle hyökkäykselle joukkuetyöskentelynsä perustanut Long Beach State.
Oltuaan kahden kauden ajan tärkeä osa tasaisesti jyrisevää Long Beach Staten hyökkäysmoottoria päätti Maxhuni, että oli hänen aikansa siirtyä ammattilaiseksi. Koronaviruksen keskeyttämällä 2019–20-pelikaudella hän saikin pitkälti avaimet käteensä Espanjan ACB-liigaa pelaavan CB Gran Canarian farmijoukkueessa LEB Plata -liigassa.
Maxhuni ei aikaillut, vaan omaksui kertaheitolla paitsi joukkueensa pelinrakentajan, myös sen takakentän ykköstykin vastuun.
- Mun odotukset ekasta ammattilaiskaudesta tosi isot ja ne pitkälti toteutuikin. Parin ekan onnistuneen pelin jälkeen oli sellainen olo, että ymmärrän mun roolin ja pystyn pelaamaan mun vahvuuksilla kauden loppuun asti. Jos ei olis korona tullut väliin, uskon, että oltais pelattu parasta palloamme keväällä.
Vielä Maxhuni ei ole kirjoittanut pelaajasopimusta tulevasta seurajoukkuekaudesta, mutta äärimmäisen suurella todennäköisyydellä uusi komennuspaikka löytyy Euroopan mantereelta. Jos ja kun näin käy, on hän myös Susijengin käytettävissä marraskuussa ja helmikuussa pelattavissa EM-karsintaikkunoissa.
- Tähänastisista maajoukkuepelistä on jäänyt hyvä maku suuhun. Tiedän, että mä pärjään tällä tasolla jo nyt, vaikka parantamisen varaa aina onkin, Edon arvioi.
- EM-karsinnoissa meillä on kaikki omissa käsissä. Jokaisen pelaajan tehtävä on olla valmis ensiksi, kun kutsu rinkiin tulee ja myöhemmin, kun määrätään kentälle. Täytyy vetää täysillä omat minuutit siinä roolissa kun koutsi vaatii.
Mikael Jantunen on aloittanut toisen kautensa ranskalaisseura Paris Basketballin riveissä. Jantunen on osoittanut pystyvänsä loistamaan myös Euroopan kirkkaimmissa valoissa.
Susijengin Olivier Nkamhoua, 24, jätti Pohjois-Amerikan kentät taakseen ainakin toistaiseksi hakeakseen vauhtia Euroopasta. NBA siintää kuitenkin edelleen kunnianhimoisen nuorukaisen mielessä.
Salon Vilppaassa kevään 2021 Suomen mestaruuden voittanut ja sittemmin Korisliigan kehittyneimpänä pelaajana sekä vuoden puolustuspelaajana palkittu Perttu Blomgren, 22, otti ison askeleen eteenpäin urallaan Slovenian hopeajoukkue Helios Domzalessa. Ensivaikutelma vanhan Jugoslavian alueen koripallosta maistui lapualaislähtöiselle Pertulle.
Kotkan Peli-Karhujen kasvatti Severi Kaukiainen, 26, on kotoisen Korisliigan mittapuulla maan ehdottomia eturivin pelaajia. Vietettyään päättyneen seurajoukkuekauden Slovakian Patrioti Levicessä ja Viron mestari BC Kalev/Cramossa Kaukiainen uskoo ottaneensa pelaajana seuraavan askeleen ylöspäin. Tällä kertaa kehitys oli ennen kaikkea henkistä.
Mestarien liigan Final Four -lopputurnaus pelataan viikonlopun aikana Belgradissa. Kilpailun kaikkien aikojen paras kolmen pisteen heittäjä Sasu Salin jahtaa toista Mestarien liigan voittoaan.
Mikael Jantunen oli yksi Paris Basketballin avainpelaajista, kun ranskalaisseura juhli perjantai-iltana EuroCupin voittoa. Jantusen mukaan joukkue osoitti kauden aikana ansaitsevansa mestaruuden.
Mikael Jantusen edustama ja Tuomas Iisalon valmentama Paris Basketball kohtaa EuroCupin välierissä englantilaisjoukkue London Lionsin. Jantunen uskoo vahvasti joukkueen mahdollisuuksiin edetä finaaliin.
Kauden 2023-24 loppuratkaisut ovat vasta käsillä, mutta Severi Kaukiaisen kauteen on mahtunut jo seuravaihto ja cup-voitto sekä MVP-palkinto. Kaukiainen on ollut ensimmäiseen ulkomaan kauteensa tyytyväinen.
Espanjan cup, Copa del Rey, pelataan viikonlopun aikana Malagassa. Voitosta ovat taistelemassa myös Sasu Salin ja Elias Valtonen.
Alexander Madsen vaihtoi jouluna seuraa, kun VEF Riika vaihtui Espanjan liigassa pelaavaan BC Andorraan. Madsen on saanut hyvän startin Euroopan kovimmassa kansallisessa liigassa.