9.10.2017 Kari Liimo olisi poissa kokoonpanosta ja peli alkaisi tavallista aikaisemmin (15.30), jotta joukkueet ehtisivät Helsinkiin seuraamaan loppuottelua sekä osallistumaan päättäjäisiin.
Ville Vainio oli EM-kisojen levypallokuningas, yhteensä 99 levypalloa yhdeksässä ottelussa.
Alkulohkossa Suomi oli voittanut Romanian 57-51 ja samaa tietenkin toivottiin myös kisojen viimeisenä päivänä. Kalevi Tuominen määräsi aloitusviisikkoon Vainion, Pilkevaaran, Karellin, Laannin ja Martti Liimon. Alun jälkeen ote siirtyi Romanialle, joka johtikin puoliajalla 41-33.
Toisella jaksolla Suomi kiri kapteeni Pilkevaaran johdolla ja pääsikin kahden pisteen päähän tilanteessa 55-53. Ei kuitenkaan lähemmäs, vaikka takaa-ajoa yritettiin koko kentän miesvartioinnilla. Loppulukemat olivat 71-64. Pelätty Ekehardt Jekely teki voittajien pisteistä 23. Suomen pelaajista Pertti Laanti teki 17, Teijo Finneman 14 ja Jorma Pilkevaara 10 pistettä.
Historian paras sijoitus – ”Suomi paras länsimaa”
Suomi oli siis lopulta vuoden 1967 EM-kisoissa kuudes ja samalla paras ”länsimaa”. Lehdissä puhuttiin Länsi-Euroopan mestaruudesta, sillä Euroopan mestaruuden vei Neuvostoliitto, hopeaa sai Tshekkoslovakia ja pronssia Puola. Bulgaria oli neljäs ja Romania viides. Suomen taakse jäivät mm. Israel, Italia, Espanja ja Kreikka.
Kisojen all-stars viisikkoon valittiin Espanjan Emiliano Rodriquez, Neuvostoliiton Anatoli Polivoda sekä Zurab Sakandelite, Puolan Mieczyslaw Lopatka sekä Jorma Pilkevaara. ”Pilkku” on edelleen ainoa vastaavan kunnian saanut suomalainen miespelaaja.
Kisojen pistekunkku oli Kreikan Georgios Kolokithas, jonka pistekeskiarvo oli 25,4. Kari Liimo teki 13,9 ja Jorma Pilkevaara 13,6 pistettä peliä kohden. Kisojen levyrikunkku oli Veikko ”Ville” Vainio, joka napsi irtopalloja 11 keskiarvolla (99). Kari Liimo oli tilaston kakkonen (95), vaikka pelasi yhden pelin vähemmän kuin Vainio. Suomi olikin kisojen kärkimaista paras levypalloissa.
Eniten heittoja laittoi suomalaisista ilmaan Kari Liimo (133). Tarkin heittäjä oli Jorma Pilkevaara (49 %). Euroopan mestari Neuvostoliitto heitti joukkueena tarkimmin ja upotti yli puolet (53 %) pelitilanneheitoistaan.
Suomi sai kisoissa 170 vapaaheittoa, joista upposi 102. Siinä tilastossa Suomi oli 60 % tarkkuudellaan selvästi heikoin kuuden kärkimaan joukossa.
Eniten pisteitä suomalaispelaajista teki Jorma Pilkevaara (122). Kari Liimo heitti 111, Pertti Laanti 96, Veikko Vainio 64, Lars Karell 63, Teijo Finneman 51, Martti Liimo 46, Kari Lahti 24, Jyrki Immonen 22, Kari Rönnholm 15 ja Olli Ahonen 2. Uolevi Manninen heitti kisoissa neljä kertaa, muttei ainoana pelaajana onnistunut korinteossa.
Valmentaja Kalevi Tuominen ei kauaa kisoja miettinyt vaan puhui jo päätöspäivänä uusista haasteista. ”Meksikon kisojen olympiakarsinta pelataan 22.5. – 5.6.1968 Sofiassa ja valmennus alkaa jo muutaman päivän kuluttua. Tulen valitsemaan ryhmään 22 pelaajaa”, summasi Tuominen. Hän myös patisti seuroja parempaan harjoitteluun. Salipulan vuoksi yleensä joukkueet harjoittelivat vain kahdesti viikossa puolitoista tuntia kerrallaan. ”Silloin on viisi päivää aikaa kuntoharjoitteluun”, muistutti Tuominen.
”Muistan kisoista sen hirvittävän paineen, joka monta kuukautta ennen meihin ja minuun kohdistui, koska olin sekä päävalmentaja että pääsihteeri”, sanoo Tuominen 50 vuotta kisojen jälkeen vain hiukan 90-vuotispäiviensä jälkeen.
Jo vuoden 1952 olympiakisoissa mukana ollut Robert Petersen jatkoi popcorn liiketoimiaan sekä Pantterien valmennusta. Hänen uransa suomalaisessa maajoukkuekoripalloilussa oli jatkuva vielä kolmella vuosikymmenellä.
EM-kisat olivat suomalaiselle koripalloperheelle iso ponnistus, hyvää suhdetoimintaa mutta myös pettymys. Yleisö ei löytänyt areenoille ennen kuin kotijoukkue oli voittanut muutaman pelin. Pari kertaa Jäähalli oli loppuunmyyty mutta taas finaalipäivänä oli tilaa vaikka kuinka.
Suomen ottelut EM-kisoissa 1967
Suomi - Hollanti 83-70
Suomi - Romania 67-51
Suomi - Puola 68-80
Suomi - Tshekkoslovakia 54-49
Suomi - Espanja 76-69
Suomi - Jugoslavia 59-68
Suomi - Belgia 82-62
Sijoitusottelut
Suomi – Israel 73-60
Suomi – Romania 64-71
Kuudes sija oli kaikkien aikojen paras ja samalla hyvä viesti olympiakomitean tukipäätöksiä tekeville. ”Mielestäni joukkue teki parempaa työtä kuin etukäteen oli syytä odottaa. Siksi pelaajia ja valmentajia on syytä kiittää”, summasi Pentti Salmi 50 vuotta sitten - laittamattomasti sanottu.
Vuoden 1967 EM-kisojen päiväkirjamaisesta kirjoitustyöstä vastasi Jouko Vuolle. Lähteinä käytetty: Teijo Finneman ja hänen leikekirjansa, Kalevi Tuominen, Pentti Salmi, Kari Limo, Ville Vainio, Pertti Laanti, sekä FIBA:n arkistot ja Basket.fi.
Suomi sai historiansa ensimmäiset koripallon EM-kisat pelimenestyksen ja hyvin suhteiden ansiosta.
Elämys Group vastaanotti parhaan kuluttajatapahtuman palkinnon Evento Awards -gaalassa.
Suomalainen koripalloperhe sai rutkasti aihetta juhlaan torstai-iltana Suomen Urheilugaalassa, kun yhteisvoimin ja suurella sydämellä rakennetut EM-kotikisat nimettiin vuoden urheiluilmiöksi ja kotiyleisön hurmannut Susijengi vuoden joukkueeksi. Susijengin ja Chicago Bullsin Lauri Markkanen palkittiin vuoden nuorena urheilijana sekä vuoden läpimurtona.
Asiakastyytyväisyyskyselyissä huippuarvosanoja keränneet koripallon EM-kotikisat olivat menestys myös taloudellisia vaikuttavuuslukemia tarkasteltaessa. Kansainvälisen koripalloliiton (FIBA) teettämän tutkimuksen mukaan EM-kisat toivat Helsinkiin 41,3 miljoonan euron suuruisen vaikutuksen.
2017 jää historiaan vuotena, jolloin koripallo nousi Suomessa koko kansan huulille. Lauri Markkasen uroteot Arizona Wildcatsissa ja Chicago Bullsissa, Susijengin hurmokselliset otteet EM-kotikisoissa sekä suomalaisen koripallohistorian ensimmäinen kansainvälinen arvokisamitali 16-vuotiaiden poikien olympiafestivaaleilla olivat tapahtumarikkaan koripallovuoden kohokohdat.
Susijengi ja sen pääyhteistyökumppani PostNord pyrkivät yhteistyössä jatkuvasti tilanteeseen, jossa molemmat voittavat. Yhteistyössä vallitseva hyvä tiimihenki on ollut avain hyviin tuloksiin molemmin puolin.
Helsingissä pelattujen koripallon EM-kotikisojen asiakastyytyväisyyskyselyn mukaan kävijöistä peräti 99,2 prosenttia suosittelisi Susijengin ottelutapahtumaa ystävälleen. EM-kisaotteluiden tunnelma hipoi asiakkaiden mielestä täydellisyyttä. Asiakastyytyväisyyskyselyn toteutti Sport Business School Suomen Koripalloliiton toimeksiannosta.
Vuoden 1967 EM-kisoissa vain kahdelle lohkon parhaalle joukkueelle tarjottiin mahdollisuutta pelata mitaleista. Jugoslavialle kärsityn tappion jälkeen Suomen tilanne oli kahden tappion myötä tässä mielessä vaikea, muttei vielä mahdoton.
Viime sunnuntaina Istanbulissa päättyneiden koripallon EM-kilpailuiden katsojatilastot olivat suomalaisittain ilahduttavaa luettavaa. Helsingin EM-huumassa koettiin muun muassa kisojen korkein yleisömäärä. Kaikkiaan Susijengin EM-kotikisoja seurasi Hartwall Arenalla 87.806 katsojaa.
Susijengin EM-taival sai päätöksensä Istanbulin yössä neljännesvälieriin, kun avausneljänneksellä tulikuumana heittänyt Italia karkasi 57-70 (29-48) -voittoon. Susijengi kiri italialaisten kahteenkymmeneen pisteeseen venyneen johdon kalkkiviivoilla vielä yhdeksään pisteeseen, mutta sen lähemmäksi Suomi ei yltänyt.