1.9.2017 Suomi sai historiansa ensimmäiset koripallon EM-kisat pelimenestyksen ja hyvin suhteiden ansiosta.
Koripallon edelliset EM-kisat järjestettiin vuonna1967 Helsingissä ja Tampereella. Kuva: Koripallomuseo
Juttusarja: Koripallon EM-kisat 1967 Helsingissä ja Tampereella.
Suomessa elettiin jo vuonna 1967 kasvavan koripallo-kiinnostuksen aikaa. Takana oli hieno jakso: vuoden 1964 olympiakarsinnat kesäkuussa Genevessä, pääsy olympiakisoihin Tokioon ja hyvät pelit siellä, toki myös seuraavan vuoden EM-kisat.
1967 kisojen valinnasta päätettiin Moskovassa kahta vuotta aiemmin. Suomi sai mitä ilmeisimmin kisat järjestettäväkseen, koska liiton silloinen puheenjohtaja Wille Dillemuth osasi kabinettipelin ja oli kielitaitoisena sekä kansainvälisenä ihmisenä hyvissä väleissä FIBA:n pääsihteerin William Jonesin kanssa. Dillemuth oli todellinen gentleman.
Suomella oli myös tarjota ottelupaikoiksi kaksi upeaa ja ennen muuta suurta areenaa, Helsingin ja Tampereen jäähallit. FIBA:n arkistoista löytyy maininta, että vuonna 1967 siirryttiin areenoiden osalta uuteen aikaan. Toki osaltaan päätökseen vaikutti myös Suomen hyvät esitykset edellä mainituissa turnauksissa. Isäntämaalta oli oikeus odottaa menestystä - ei ollut pelkoa, että Suomesta tulisi heittopussi.
Suomen joukkueen valmistautuminen 1967 kotikisoihin alkoi toden teolla 10. – 12. toukokuuta Kisakallion urheiluopistolla pidetyllä leirillä. Susi Training Centerin historia on siis tavallaan hyvinkin 50 vuoden ikäinen, vaikkei vuonna vielä 1967 varsinaista Susi-jengin ulvontaa kuulunutkaan.
Päävalmentaja Kalevi Tuominen sekä hänen aisaparinsa Robert ”Petteri” Petersen olivat kirjanneet pelaajien kalenterit täyteen, sillä yhteisiä leiri- tai pelivuorokausia kertyi toukokuussa 11, kesäkuussa samoin. Heinäkuussa joukkue oli yhdessä yli 20 vuorokautta, elokuussa 10 ja syyskuussa 13 vuorokautta, minkä lisäksi joukkueelle pidettiin yksittäisiä harjoituksia SVUL:n hallissa Helsingissä.
Joukkue testattiin työterveyslaitoksella toukokuun lopussa sekä heinäkuun alussa, ja prosessin aikana pelaajille tehtiin myös psyykkiset testit. Leiripaikkoina olivat Kisakallion lisäksi Vierumäki, Kuortane, sekä tuleva pelipaikka Helsingin Jäähalli. Eikä joukkueen valmistautuminen tietenkään rajoittunut harjoitteluun. Harjoitusotteluita - niin yksittäisiä pelejä kuin turnausotteluita - kertyi harjoitusjakson aikana 20, kotimaan lisäksi Tallinnassa ja Leningradissa (Pietari).
Kotikisoista oli tulossa monella mittarilla mitattuna isot kisat. Ensinnäkin suurta yleisöä kiinnosti kovasti pelaajien koko. Tärkeänä tietona kerrottiin, miten kisoihin osallistuu peräti 50 pelaajaa, jotka ovat ”pituuskasvussaan saavuttaneet kahden metrin rajan”. Pisimpiä olivat Neuvostoliiton Kovalenko (217 cm), Andrejev (215 cm) sekä Kreikan Tronzos (215 cm).
Koripalloa kuvattiin 1967 pitkien miesten peliksi ja joukkuekin esiteltiin pituusjärjestyksessä. Tärkeää oli myös mainita kengännumero kokoa korostamaan. Isoimmat kankaiset ja pehmeäpohjaiset Converset olivat kokoa 47 ja pienimmät 42 – aivan, juuri samanlaiset, joilla nykyisin ihan muuten kesällä tallustellaan!
Kisoista oli tulossa suuret myös satsausten muodossa. EM-turnaus oli liitolle aikamoinen taloudellinen ponnistus, koska varmoja kuluja oli kirjattu 400 000 markkaa ja ainoat varmat tuotot olivat se 100 000 markkaa, jonka TV-sopimus tuotti. Suomessa kisoista näkyi tosin vain kaksi suoraa ottelua. Opetusministeriö oli valmis tarvittaessa kattamaan tappioita 75 000,- markkaan saakka.
Kisojen varsin karu arvonta suoritettiin 17.5.1967 Münchenissä. Pääsihteeri Jonesin sihteeri neiti Ursula Frank nosteli palloja lasimaljasta ilman erityistä rankingsijoittelua. Etukäteen oli ainoastaan sovittu, että Suomen alkulohko pelattaisiin Helsingissä.
Helsingin Lohko Tampereen Lohko
Jugoslavia Neuvostoliitto
Puola Italia
Suomi Bulgaria
Romania Kreikka
Espanja Ranska
Hollanti Unkari
Tshekkoslovakia Itä-Saksa
Belgia Israel
Joukkueen valinta tapahtui 12.9.1967. Päävalmentaja Tuomisen yksin valitsemaan lopulliseen joukkueeseen tuli kuusi pelaajaa Hongasta, neljä HKT:stä ja yksi sekä Tampereen Pyrinnöstä että KTP:stä. Seuraavassa Suomen pelaajat on esitelty ajan tapaan pituusjärjestyksessä. Pelaajaluonnehdinnat on koostettu Kalevi Tuomisen ja Pentti Salmen arvioista.
Veikko ”Ville” Vainio
205 cm 19 v KTP 23 mo
”Loistava levypallopelaaja, hän halusi niitä, oli temperamenttinen, kamppaili korin alla elintilasta, ei erityisen hyvä heittäjä.”
Uolevi ”Ulle” Manninen
202 cm 30 v Honka 93 mo
”Suomen ensimmäinen kaksimetrinen pelaaja, jonka jalat olivat hiukan hitaat, hyvä ja vaarallinen hook-heitto, teki komean siviiliuran.”
Kari ”Unski” Lahti
200 cm 21 v Honka 37 mo
”Liian kiltti pelaaja, hiukan verkkainen mutta hänellä oli hyvä ulottuvuus, hyvä ajoitus mutta koordinaatio hiukan heikko, hyvä pitkien vaihtopelaaja.”
Kari ”Kari” Liimo
200 cm 23 v HKT 79 mo
”Maailmanluokan pelaaja, hyvä heittäjä ja joukkueen tärkein levypallopelaaja, heitossa oli pitkä saatto, oli taktisesti kypsä pelaaja, kokemuksellaan joukkueen ehdoton vastuunkantaja.”
Pertti ”Pepe” Laanti
196 cm 28 v HKT 110 mo
”Hyvä nurkasta heittävä pelaaja, sen ajan isoksi mieheksi liikkui hyvin, oivallinen pukukoppipelaaja, sosiaalinen lisäpaukku joukkueelle.”
Martti ”Mara”Liimo
193 cm 25 v HKT 99 mo
”Marasta näki heti, että hänestä tulee loistava pelaaja, liikeradat olivat hienot, kädet tosi pitkät, liikkui ja harhautti hyvin, käytti hyvin tukijalkaa, oli ovela pelaaja, vaati itseltään aina paljon, oli kova ja hengen kannalta tärkeä pelaaja.”
Kari ”Rönni” Rönnholm
193 cm 22 v Honka 47 mo
”Joukkueen tsemppari, taistelevan pelaajan perikuva, haistoi hyvin irtopallot, oli joukkueen parhaita puolustajia ja asenteeltaan esimerkillinen.”
Lars ”Leka” Karell
191 cm 20 v Honka 34 mo
”Loistava heittäjä, vaikka jaloistaan hiukan kompura, hyvä vaihtopelaaja.”
Jorma ”Pilkku” Pilkevaara
187 cm 22 v Honka 82 mo
”Toinen maailmanluokan pelaaja, erinomainen pelinlukutaito, ennakoi tilanteet, loistava pallonkäsittelijä, mestarillinen rannesyöttö. Pilkku kasvatti Heikki Niinisen opeilla loistavan fysiikan ja sai myös lempinimen ’härkä´.”
Olavi ”Olli” Ahonen
185 cm 26 v Pyrintö 42 mo
”Ei hyvä, eikä huono mutta uskollinen puurtaja, yritti aina kaikkensa, ei ehkä uskonut itseensä tarpeeksi.”
Teijo ”Finne” Finneman
183 cm 23 v HKT 71 mo
”Kurinalainen pelaaja, joka omaksui asiat hyvin, kova harjoittelija, jolla ei ollut suurta heikkoutta, ei fyysisesti yhtä hyvä kuin teknisesti ja taktisesti.”
Jyrki ”Faija” Immonen
182 cm 21 v Honka 60 mo
”Vauhdikas pallon ylöstuoja, hyvä ja nopea korille ajaja sekä puolustaja, hyvä jaloistaan, hyvä ja pallovarma vaihtopelaaja.”
Risto Kala ja Roland Ahola valittiin varapelaajiksi.
Juuri kisojen alla Neuvostoliitto hyväksyi kutsun tulla pelaamaan ja harjoittelemaan Kisakallioon viikon ajaksi. Se oli iloinen asia, joka varmasti osaltaan viritti joukkueen hyvään iskuun.
Helsingin henki oli löytynyt - oli hyvä lähteä haastamaan ketä vain.
Kari Liimo olisi poissa kokoonpanosta ja peli alkaisi tavallista aikaisemmin (15.30), jotta joukkueet ehtisivät Helsinkiin seuraamaan loppuottelua sekä osallistumaan päättäjäisiin.
Susijengin EM-taival sai päätöksensä Istanbulin yössä neljännesvälieriin, kun avausneljänneksellä tulikuumana heittänyt Italia karkasi 57-70 (29-48) -voittoon. Susijengi kiri italialaisten kahteenkymmeneen pisteeseen venyneen johdon kalkkiviivoilla vielä yhdeksään pisteeseen, mutta sen lähemmäksi Suomi ei yltänyt.
Suomen EM-alkulohko Helsingissä päättyi voitokkaasti kahden maan joukkueiden ja fanien ottaessa mittaa toisistaan Hartwall Arenalla. Sitkeä Islanti piinasi Susijengiä pitkään, kunnes päätösneljänneksellä Suomi veti ohitse 83-79 (42-40) -voittoon Sasu Salinin johdolla. Suomen EM-pelit jatkuvat viikonloppuna neljännesvälierissä Italiaa vastaan Istanbulissa.
Susijengi varmisti menolippunsa Istanbuliin EM-jatkosarjaan Hartwall Arenalla Suomen maajoukkuehistorian ennätysyleisön 12 327 katsojan edessä. Susijengi repi aikaisen johdon Petteri Koposen ilmiömäisellä pelillä Kreikasta, joka hiipi päätösneljänneksen aikana vielä neljän pisteen päähän, kunnes lopullisen niitin EM-kisojen kolmannelle voitolle 77-89 (33-45) löi ”Taikuri” Teemu Rannikko.
Susijengi tarjosi jälleen EM-kotikisoissa kuin käsikirjoitetun jännitysnäytelmän, jossa tunneskaalat aaltoilivat edestakaisin epätoivosta riemunkiljahduksiin. Susijengi oli jo sillassa loppuunmyydyssä Helsinki Areenassa Puolaa vastaan, mutta nousi ällistyttävästi kahdesti jatkoajalle ja lopulta voittoon 90-87 (36-32, 66-66, 78-78) kenraali Petteri Koposen ja superlupaus Lauri Markkasen johdolla.
Suomen EM-kotikisojen kiihkeä lauantai-ilta jäi palkinnotta Helsinki Areenalla 11 963 katsojan edessä. Ensimmäisellä puoliajalla kymmenen pisteen taakse ajautunut Susijengi äityi kotiyleisön ulvonnan ja Areenan perusteita rymistäneen kannustuksen myötä mielettömään kiriin, mutta kalkkiviivoilla Slovenia oli etevämpi voittaen 78-81 (42-52).
Susijengin EM-kotikisat Helsingissä alkoivat jymypaukulla, kun infernaaliseen kannustukseen äitynyt 12 167 -päinen 6. pelaaja huudatti Suomen ilmiömäiseen jatkoaikavoittoon tähtisikermä Ranskasta 84-86 (33-32, 72-72). Suomen sankarit olivat Jamar Wilson, joka nosti Susijengin voittoon viisi sekuntia ennen summeria ja Sasu Salin, joka onnistui häiritsemään Nando de Colon heittoyrityksen vajaaksi.
Pohjoismaiden johtavaan logistiikkakonserniin kuuluva PostNord Oy ja Suomen Koripalloliitto ovat solmineet monivuotisen yhteistyösopimuksen, jonka myötä PostNordista tulee Suomen koripallomaajoukkueen – Susijengin – uusi pääyhteistyökumppani. Tuore sopimus kattaa laaja-alaisesti myös nuorten ja naisten maajoukkuetoimintoja sekä näkyvyyksiä ensi vuonna Helsingissä järjestettävissä miesten EM-kilpailuissa.
MM-hopeamitalisti Serbia osoittautui liian kovaksi palaksi purtavaksi Susijengille EM-kisojen pudotuspeleissä numeroin 94-81 (48-43). Susijengi taisteli kolme neljännestä tasaisesti, mutta serbialaiset repivät eron päätösneljänneksen alussa heittämällä neljä peräkkäistä kolmosta pussin pohjalle.
Susijengi joutui tyytymään tappioon EM-alkulohko A:n viimeisessä pelissään, kun isokokoinen Puola pakotti Suomen pelaamaan omalla tempollaan. Susijengi oli vielä kiinni kolmannen neljänneksen alussa, mutta kehno heittopeli ei riittänyt takaa-ajoon, vaan Puola nappasi 65-78 (41-42) -voiton. Susijengi eteni EM-kisoissa puolivälieriin, joissa vastaan tulee MM-hopeamitalisti Serbia.