23.12.2020 12:15 Sarjajohtaja Helsinki Seagulls on marssinut alkukaudella voitosta voittoon. Korisliigassa on nähty paljon uusia piristysruiskeita, mutta poikkeustilanne ja sen tuomat vaikutukset etenkin harrastustoimintaan vetävät Laakson mielen kuitenkin mietteliääksi.
Jussi Laakso aloitti Seagullsin päävalmentajana kaudella 2019-20. Kuva: Ville Vuorinen/Korisliiga
Seagulls on aloittanut Korisliigan tappioitta. Voittosarakkeessa komeilee hieno luku kymmenen. Joukkue on Laakson alaisuudessa jatkanut siitä, mihin se viime kaudella jäi.
- Tuloksellisesti paremmin ei voisi mennä. Totta kai valmentajana sitä löytää kaikesta aina kehitettävää, mutta tulokseen pitää olla todella tyytyväinen, Laakso kertoo.
- Olen tyytyväinen siitä, että olemme toista kautta putkeen pystyneet rakentamaan joukkueen, joka viihtyy hyvin keskenään, kilpailee ja tekee töitä kimpassa yhteisen tavoitteen eteen. Nyt sarja on ollut tauolla muutaman viikon, mutta olemme tästä huolimatta vetäneet todella hyviä harjoituksia, ja pelaajilla on kova kilpailemisen halu jatkuvasti päällä.
Viime kaudella joukkue voitti Suomen Cupin ja Korisliigan keskeytettyä joukkue oli Vilppaan kanssa piikkipaikalla juuri kun pudotuspelikevät oli alkamaisillaan. Laakson johdolla joukkue on onnistunut nappaamaan 40 voittoa ja kokenut tappion vain kuudesti Korisliigassa hänen päävalmentajajaksonsa aikana.
Tällä kaudella Seagulls on jatkanut viime kaudelta nähtyä lentoa ja onnistunut hiomaan pelillistä konseptiaan entisestään.
- Toki alkukauden otanta on vielä pieni ottelumäärän takia. Näyttää kuitenkin siltä, että olemme tällä kaudella olleet viimevuotista parempi puolustusjoukkue ja aavistuksen monipuolisempia hyökkäyspäässä.
Yleensä Pantteri-patsaan syrjässä ovat keväällä vahvimmin kiinni ne joukkueet, joiden puolen kentän hyökkäyspeli on uomissaan. Vaikka Seagulls erottui viime kaudella etenkin nopeissa hyökkäyksissä, on joukkueen hyökkäyspelin yksi kulmakivistä puolen kentän hyökkäyspeli, joka on jatkanut kehittymistä viime kaudesta.
Suomalaisessa urheilukulttuurissa puhe ja katseet keskittyvät yleensä pelkästään päävalmentajaan.
Alkukauden aikana on Korisliigassa nähty paljon uusia mutta myös vanhoja pelillisiä tuulia. Laakso pitää pelillistä erilaisuutta ehdottomana rikkautena Korisliigassa.
- Lahti Basketball ja Tampereen Pyrintö ovat tuoneet raikkautta sarjaan hyvin erilaisilla konsepteillaan, mutta myös KTP:n ”old school” -koripallo kahdella isolla pelaajalla on virkistänyt sarjaa. Onneksi ei ole vain yhtä ja oikeaa tapaa pelata, Laakso avaa.
- Eikä pelkästään tuo edellä mainittu kolmikko, vaan monella joukkueella on eri tapoja puolustaa ja hyökätä. Puhutaan valtavasta määrästä pieniä nyansseja. Toki aiemminkin on kilpailuetua pitänyt löytää pienistä asioista, mutta tämän kauden laaja kirjo on virkistänyt paljon omaa ajattelumaailmaakin.
Seagullsissa on oltu äärimmäisen tyytyväisiä Laakson tekemään työhön. Hän solmi Seagullsin kanssa kolmivuotisen jatkosopimuksen joulukuun alussa. Valmentaja Vesa Vertio jatkaa myös Laakson parina valmennuksessa pitkällä sopimuksella.
- Suomalaisessa urheilukulttuurissa puhe ja katseet keskittyvät yleensä pelkästään päävalmentajaan, mutta on ymmärrettävä, että tämä on tiimityötä. Vesa Vertion panos joukkueen tekemiseen on merkittävä.
Laakso arvostaa suuresti jatkosopimustaan ja kokee kiitollisena arvostustaan, jota seurajohto ja omistajaporras hänelle on osoittanut.
- On hienoa, että molemminpuolinen luottamus on syntynyt ja se liekki edelleen palaa siellä. Meillä on todella ammattimainen organisaatio, jonka arvomaailma tuli viime kevään koronakriisin aikana selväksi. Toimiston väellä ei vaikealla hetkellä mennyt sormi suuhun, vaan he paiskoivat hommia entistä kovempaa joukkueen kilpailukyvyn takaamiseksi, Laakso kiittelee.
- Toki meidänkin piti tehdä säästöjä pelaajabudjetissa ja monesta muustakin asioista nipistää. Emme ole kuitenkaan pitänyt asiasta ääntä, vaan olemme jokainen keskittyneet kovaan työntekoon.
Laakson, 44, ura Korisliigassa päävalmentajana on vasta alkumetreillä. Käynnissä oleva kausi on vasta hänen neljäs päävalmentajana. Kaksi ensimmäistä toivat Suomen mestaruudet Kauhajoen Karhu Basketissa, ensimmäisellä Seagulls-kaudellaan palkintokaappi täyttyi Suomen cupin mestaruudella.
En olisi vielä jokunen vuosi sitten uskonut, että olisin valmentajana tässä tilanteessa.
Kauhajoelle Laakson sai apuvalmentajaksi houkuteltua Sami Toiviainen. Laakso meni lakeuksille sillä mentaliteetilla, että hän haluaa katsoa Korisliiga-kortin kokonaan.
- Ilmoitin Kauhajoella seurajohdolle ja Toiviaiselle, että teen hommani niin hyvin, että kun Toiviainen jossain vaiheessa lähtee seurasta, olen valmis päävalmentajaksi. Isoin kiitos kuuluu Vesa Ojalalle, joka luotti silloin päävalmentajana kokemattomaan kaveriin, Laakso muistelee.
Ei tarvitse mennä montaa vuotta taaksepäin, ajatus Korisliigasta ei ollut kovinkaan selkeänä Laakson ajatuksissa. Hän oli toiminut miesten joukkueessa edellisen kerran apuvalmentajana LrNMKY:ssä kaudella 2001–02. Sen jälkeen 14 seuraavaa vuotta meni pääasiassa tyttöjunioreiden valmentajana pk-seudulla sekä naisten valmentajana muun muassa HNMKY:ssä ja Tapiolan Hongassa.
Laakso ei usko, että välitön menestys päävalmentaja johtuu yksin hänestä, vaan monen asian yhteissummasta.
- En olisi vielä jokunen vuosi sitten uskonut, että olisin valmentajana tässä tilanteessa. Toki oma työteliäisyys ja sen myötä syntynyt ammattitaito on auttanut asiaa, mutta kyllä näissä asioissa pitää aina olla tähdetkin oikeilla paikoilla. Omalla kohdallani onneksi niin on käynyt. Tämän lisäksi olen myös saanut joka vuosi rinnalleni erittäin ammattitaitoisen staffin ja erinomaiset pelaajat.
Vuodesta 2001 Laakso on yhtäjaksoisesti toiminut nuorten tyttömaajoukkueiden valmentajana, joista viimeiset kolme vuotta 18-vuotiaiden päävalmentajana. Laakson johdolla tyttömaajoukkue on noussut korkeimmalle A-divisioonatasolle. Hänen ei ole viime vuosina tarvinnut maajoukkueen valmentajanakaan poistua kovin usein peleistä tappio niskassaan.
- Olen kuitenkin vielä nuori valmentajana. Minulla ei ole henkilökohtaisesti kovinkaan tarkkaan rakennettua visiota urani suhteen. Nautin nykytilanteestani äärimmäisen paljon ja olen kiitollinen jokaisesta hetkestä.
- Koen, että minulla on vielä paljon opittavaa ja jokainen ihminen voi jatkaa kehittymistään. Toki tähän ammattiin kuuluu jatkuva kouluttautuminen ja uuden oppiminen, jota parhaillaankin toteutan, Laakso kertoo.
Jussi Laakson suhde Kauhajokeen ja sen ihmisiin on pysynyt lämpimänä. Kaikkiaan neljä vuotta Kauhajoella viihtynyt Laakso on ilolla seurannut Karhu Basketin viimeaikaista toimintaa paitsi kentällä mutta myös sen ulkopuolella. Kauhajoen organisaatio saa kehuja Laaksolta.
Joulukuussa Karhu Basket jysäytti uutispaukun, kun se kertoi rakennuttavansa oman koripallohallinsa kaupunkiin. Kun halliuutinen tuli ulos, Laakso ei piilotellut hymyään. Kauhajoella unelmat omasta hallista eivät jääneet puheen tasolle.
On ensiarvoisen tärkeää, että olosuhteiden merkitys on ymmärretty monessa paikassa.
- Ari Tammivaara teki Kauhajoella aikanaan hienoa työtä seuran ammattimaisuuden kasvattamisessa ja oli hienoa itse päästä heittämään omat mausteeni soppaan omien vuosien aikana. Olen ollut paljon yhteydessä vieläkin Kauhajoen suuntaan ja etenkin hallihankkeessa mukana olevan Petri Suokkaan kanssa ja yrittänyt antaa sitä tietotaitoa, mitä minulta asiasta löytyy.
- On hyvä nähdä, kuinka seurat pystyvät kehittämään omaa toimintaansa. On ensiarvoisen tärkeää, että olosuhteiden merkitys on ymmärretty monessa paikassa. Vastaavia tai isompia hallihankkeita pitäisi olla vireillään jokaisella paikkakunnalla kuin ennen vanhaan oli jäähallihankkeita, joita syntyi aikoinaan kuin sieniä sateella. Onneksi ainakin Joensuussa ja Nokialla on tapahtumassa hienoja hallijuttuja sekä Helsingissä Garden-hanke edistyy.
Laakso pitää Seagullsin kotiluolaa Kisahallia nostalgisena pelipaikkana, mutta myöntää myös vanhan olympianäyttämön realiteetit tulevan vastaan nykyaikaisessa ottelutapahtuman järjestämisessä.
- Uudet peliareenat mahdollistavat seuroille paljon enemmän. On paljon uutta mitä voidaan myydä, pystytään ottamaan perheet huomioon ja järjestämään lisää oheisohjelmaa. Totta kai peli on keskiössä ja se on oma juttunsa, mutta kuluttajat haluavat saada ottelutapahtumiin lisää viihdettä. Se on se tapa, jolla meidän lajimme voi ottaa seuraavat suuret kehitysaskeleet.
Korona on ollut kaikkien päivittäisessä puheessa viime maaliskuusta asti. Se on suoraan tai välillisesti vaikuttanut jollain tasolla lähes jokaiseen. Korisliiga-seurat ovat joutuneet myös kurimuksen kohteeksi siinä missä koko urheilu.
Jollekin lapselle tai nuorelle harrastusympäristö voi olla ainoa paikka, jossa hän voi kokea onnistumisen tunteita.
Nuorten maajoukkuevalmentaja Laakso on huolestuneena seurannut nykyistä tilannetta etenkin nuorten harrastamisen näkökulmasta. Vaikka Laakso on viime vuosina noussut koko kansan tietoisuuteen Suomen mestaruuksien myötä, on nuorten harrastaminen ollut se, jota Laakso on seurannut tarkasti jo viime vuosituhannelta saakka.
- On mahdollista, että päätökset tulevat heijastumaan yhteiskuntaamme vielä vuosienkin päästä. En ole pelkästään huolissani lasten fyysisestä terveydestä ja liikkumattomuudesta tauon aikana, vaan siitä, miten he jaksavat henkisesti.
- Jollekin lapselle tai nuorelle harrastusympäristö voi olla ainoa paikka, jossa hän voi kokea onnistumisen tunteita. Tai vastaavasti ainoa paikka, jossa hänellä on ystäviä. Lasten kasvun kannalta harrastustoiminnan jäädyttäminen on kova päätös, joka voi heijastua henkisesti koko tulevaisuuteen. Tuntuu pahalta, että kärsijät ovat nimenomaan nuoret harrastajat, Laakso pohtii.
- Olemme nähneet lukuja siitä, miten vain murto-osa tartunnoista ovat levinneet harrastuksien kautta. On selvää, että oppivelvollisuudesta on huolehdittava kriisinkin keskellä, mutta mielestäni lasten ja nuorten harrastustoiminnan pysäyttämisessä on omat riskinsä verrattuna siihen, miten muita yhteiskunnan osa-alueita pyöritetään samanaikaisesti.
Valmentajuudesta ja sen arvostuksesta on puhuttu paljon koronakriisin aikana. Seurat yli lajirajojen ovat joutuneet lomauttamaan työntekijöitään. Osassa tapauksissa myös valmentajat ovat joutuneet kohtaamaan kriisin varjopuolet ja kokeneet lomautuksia.
- Olen huolissani siitä, miten Suomessa jossain paikoissa arvostetaan valmentajia. Valmentajat ovat opettajia, jotka auttavat urheilijoita maksimoimaan oman potentiaalinsa. Moni urheilija tarvitsee opastusta, tukea ja mahdollisesti suunnannäyttäjää siihen. Tämä on se paikka, jossa valmentaja astuu kuvaan.
Laakso kummastelee, että valmentajia lomautetaan ja seuran sisältä nostetaan toisista tehtävistä valmentajaksi. Se nakertaa koko valmentajakunnan arvostusta.
- Henkilökohtaisesti minua harmittaa niiden kaikkien valmentajien puolesta, joille näin on tapahtunut. Se ei ole oikein tätä ammattikuntaa kohtaan.
- Minun ja esimerkiksi Kauhajoen Janne Koskimiehen kolmivuotiset jatkosopimukset kertovat, että valmennusta osataan kyllä arvostaa ja ymmärretään, että se on tärkeä osa kokonaisuutta. Kun puhutaan päävalmentajuudesta, puhutaan samalla tärkeästä osasta kokonaisuutta ja samalla siitä henkilöstä, joka välillä tekee ne raskaatkin päätökset laivaa ohjatessa.
Kun Korisliiga jatkuu joulun välipäivinä, Laakson mukaan kentällä nähdään entistä nälkäisempi ja hyvin harjoitellut Seagulls. Runkosarja typistyi 22 otteluun, jonka jälkeen kahdeksan parasta joukkuetta jatkavat pudotuspeleissä. Suomen Mestari on selvillä huhtikuun loppuun mennessä ja Cup-mestari ratkeaa helmikuun aikana.
Kevään ratkaisupeleissä on myös Seagullsin ja Laakson pääfokus.
Nyt Laakso valmistautuu joulun viettoon perheen parissa. Jouluna ajatukset eivät karkaa koripallon puolelle.
- Toivotan kaikille hyvää, rauhaisaa ja ennen kaikkea turvallista joulua. Pidetään terveydestä huoli, mutta muistetaan, ettei kenenkään tarvitsisi viettää joulua yksin poikkeusoloistakaan huolimatta.
Andre Gustavson kolkutteli 2010-luvun viimeisinä vuosina Susijengin portteja yhtenä ikäluokkansa lupaavimmista suomalaispelaajista. Vaikka viimeiseen neljään vuoteen Gustavsonia ei ole maajoukkuepaidassa nähty, on hänen tähtäimensä kuusivuotiseksi venähtäneen NCAA-uran ajan ollut koko ajan ammattilaisurassa ja Susijengissä.
Vaikka Joel Mäntynen, 21, onkin tehnyt itsestään nimeä ennen kaikkea pisteidentekijänä, hän yllätti jopa itsensä kohotessaan viime kaudella Korisliigan parhaiden pistemiesten kategoriaan. Puhjettuaan kukkaan pääsarjatasolla Mäntynen hakee nyt uralleen seuraavaa nostetta. Susijengi Rising Stars -leiritys palvelee tässä kokonaisuudessa useampaa tarkoitusta.
Eemi Luukkonen, 200 cm ja 20 vuotta, kasvoi vuosi sitten kesällä ikäluokkamaajoukkueensa keulakasvoksi ja nosti vajaamiehisen ryhmänsä altavastaajan asemasta B-divisioonan mitalipeleihin. Nyt Lahti Basketballin juniorimyllyn kasvatti nauttii ensimmäisestä kesästään aikuisten maajoukkueympyröissä ja tähtää seuraavalle kehitysaskeleelleen.
Perttu Blomgren, 21, sai seurajoukkuekaudesta 2022–23 sen, mitä tavoittelikin: runsaasti peliminuutteja ja mahdollisuuden jatkaa nousuaan Korisliigan kärkipelaajien joukkoon. Nyt edessä on Blomgrenin uran toinen susikesä ja jo ensimmäisessä ottelussa Latviaa vastaan hän osoitti, miksi häntä pidetään kansainvälisen tason pelaajalupauksena.
Perinteikkään kotkalaisseuran KTP:n kasvatti Vili Nyman, 25, kuului oman ikäluokkansa juniorimaajoukkueen ehdottomiin kärkinimiin. Määrätietoinen harjoittelu auttoi Nymania tekemään läpimurtonsa Korisliigan kotimaiseen eliittiin 2022-23-kaudella ja nyt mies on palannut puolen vuosikymmenen jälkeen Suomi-paitaan Susijengi Rising Stars -leirityksessä.
KTP:n juniorimyllyn kasvatti Thomas Tumba, 22, on tunnettu koripallopiireissä yhtenä ikäluokkansa lupaavimmista koripalloilijoista. Joensuussa vietetty ensimmäinen ammattilaiskausi toi mukanaan Suomen cupin mestaruuden, SM-pronssia ja Korisliigan vuoden tulokkaan palkinnon. Susikesä 2023 on ”Masille” taas mahdollisuus ottaa yksi kehitysloikka.
Helsinki Seagulls näytti Korisliigan viidennen finaalin neljännen jakson alussa liitelevän vastustamattomasti kohti mestaruutta Kauhajoen IKH Areenalla, mutta Henri Kantosen johtama Karhu Basket tuli rinnalle ja nipisti voiton. Kantosen ja Karhu Basketin teema tiistain kuudenteen finaaliotteluun on selvä: iso ryöstö.
Susijengiä viimeiset kuusi vuotta edustanut Kataja Basketin pelinrakentaja Jamar Wilson, 37, saavutti syksyllä merkittävän rajapyykin valmistuttuaan urheilujohtamisen maisteriksi Southern New Hampshiren yliopistosta. Wilson keskittyy vielä täysillä koripallouraansa, mutta uskoo koulutuksen olevan apuna yhteisön auttamisessa pelivuosien jälkeen.
Lahti Basketball pelasi ennen ottelutaukoa itsensä miesten Korisliigan neljännelle sijalle. Joukkueen kotimainen sentteri Henri Ventoniemi viettää uransa parasta kautta.
KTP-Basketin päävalmentaja Tomi Kaminen on sitä mieltä, että joukkueen suunta on ottelutauolla kääntynyt selkeästi ylöspäin. Loukkaantuneiden pelaajien paluu kokoonpanoon näkyy harjoituksissa uutena intona.