3.11.2006 Suomen Koripalloliiton tekemä päätös ulkomaalaiskiintiöiden poistamisesta on viime viikkojen aikana synnyttänyt laajasti julkista keskustelua. Osin keskustelua on käyty omien ennakkoluulojen vankeina kokonaisuutta näkemättä. Koripalloliitto haluaa omalta osaltaan vielä taustoittaa päätöksen syntyä ja näkemyksiään vaikutuksista antamalla seuraavan julkilausuman.
Eurooppalainen urheilumaailma ja erityisesti palloilusarjat ovat käyneet taistelua ulkomaalaiskiintiöiden puolesta aina vuodesta 1996, jolloin kuuluisan Bosman-tapauksen päätös linjasi työvoiman vapaan liikkumisen koskevan myös urheilua EU- ja ETA-alueella.
Sittemmin työvoiman vapaa liikkuminen on sallittu Cotonou-sopimuksen myötä myös AKT-maista (Afrikan, Karibian ja Tyynenmeren valtiot) sekä Venäjältä ja muista entisistä IVY-maista. Käytännössä tämä tarkoitti, että 30 EU- tai ETA-alueeseen luettavan maan (koripallossa Iso-Britannia = Englanti, Skotlanti, Wales) kansalaisten lisäksi 91 maan kansalaisilla on EU-maissa vapaa oikeus harjoittaa ammattiaan joutumatta syrjinnän kohteeksi. Kaikkiaan siis 121 maan kansalaiset rinnastettiin työmarkkinoilla jo EU:n kansalaisiksi.
Pohtiessaan Korisliiga-seurojen esittämää ulkomaalaiskiintiöiden poistamista viime keväänä Koripalloliiton liittohallitus teetti asianajotoimistolla asiasta selvityksen. Selvityksen viesti oli selvä: ulkomaalaiskiintiöt ovat tulleet tiensä päähän ja sellaisten käyttö ei lähtökohtaisesti ole enää nyky-yhteiskunnassa sallittua. Käytännössä myös kiintiöitä puolustanut osapuoli on usein ollut häviävä osapuoli, kun asia on edennyt EY-tuomioistuimeen saakka.
Tilanne on tunnustettu laajalti, josta kertoo reaktiot. Eri urheilulajien eurooppalaiset kattojärjestöt yrittävät parhaillaan ajaa EU-lakeihin urheilua koskevaa poikkeusta, jonka turvin ulkomaalaisten määrää pystyttäisiin rajoittamaan.
Liittohallituksen pohdinnoissa oli mukana faktat suomalaisten vuosikymmeniä kestäneestä mahdollisuudesta opiskella ja pelata amerikkalaisissa yliopistoissa. Pelikaudella 2006-07 yliopistosarjojen korkeimmalla tasolla, NCAA I divisioonassa, pelaa 12 suomalaista mies- ja 13 naispelaajaa.
Taustatiedot huomioiden Koripalloliiton liittohallitus teki Suomen kaikkia koripallosarjoja koskevan päätöksen poistaa kiintiöt, jota se ennakoi jo vuonna 2005. Aiemmilla kausilla miesten ja naisten kahdella ylimmällä pääsarjatasolla sai pelata 0-2:een EU- ja ETA-alueiden ulkopuolelta tulevaa pelaajaa sarjasta ja pelikaudesta riippuen. Alemmilla sarjatasoilla rajoituksia ei ole ollut aiemminkaan.
Päätöksen myötä liittohallitus poisti pelaajamarkkinoiden ”passikikkailut”. Käytännössä Suomessa pelasi pääsarjojen edellisillä kausilla useita amerikkalaispelaajia, joilla oli kaksoiskansalaisuus jostain EU- tai ETA-alueen maasta. Yleinen seurattavuus myös selkeni, sillä katsojien keskuudessa hämmennystä aiheutti se, että joukkueessa saattoi pelata Cotonou-sopimuksen myötä esimerkiksi nigerialainen pelaaja, muttei esimerkiksi ETA-alueeseen kuulumattoman Sveitsin kansalainen.
Uutena muutoksena pelaajille asetettiin siirtoajan takaraja, jota ei aiemmin ollut EU- tai ETA-alueen ulkopuolelta saapuvilla vahvistuksilla. Siirtymisaika päättyy helmikuun lopussa, eikä joukkueiden kokoonpanot voi enää sen jälkeen muuttua.
Lisäksi liittohallitus asetti Korisliiga-seuroille uudistetut liigalisenssikriteerit. Järjestelmän tarkoituksena on varmistaa, että Korisliigassa pelaavien seurojen toiminnot ovat vähintään määriteltyjen minimitasojen mukaisia, ja että seurojen talous ja organisaatioiden tasot mahdollistavat Korisliigassa pelaamisen.
Mitä ulkomaalaiskiintiöiden poistaminen on sitten aiheuttanut suomalaisessa kilpakoripalloilussa?
Kiistämätön fakta on se, että ulkomaalaisten pelaajien määrä on kasvanut Suomessa, erityisesti miesten Korisliigassa ja miesten I divisioonassa. Kasvu ei kuitenkaan ole ollut niin suurta kuin joissain mediassa esitetyissä kirjoituksissa on annettu ymmärtää.
Naisten sarjoissa vaikutus on ollut vähäisempi. Naisten SM-sarjassa yhdelläkään joukkueella ei ole kolmea vahvistusta enempää. Kolmen vahvistuksen joukkueet ovat tuttu näky jo aiemmilta naisten SM-kausilta. Naisten I divisioona pelataan alkaneella(kin) kaudella käytännössä suomalaispelaajien voimin.
Yhtä kiistämätön fakta on se, että ulkomaalaisvahvistusten määrällisen kasvun myötä sarjan taso on korkeampi kuin aiempina vuosina. Käynnissä oleva Korisliiga on tasoltaan kenties paras kautta aikain, jonka lisäksi jo alkukierrokset ovat osoittaneet sarjasta muodostuvan jälleen äärimmäisen tasainen. Tasokas sarja kiinnostaa. Reilun 50 pelatun ottelun jälkeen Korisliigan katsojalukemat kulkevat käsi-kädessä viime kauden vastaavaan ajankohtaan siitä huolimatta, että KTP Basket on joutunut pelaamaan kotiottelunsa normaalia kotihalliaan Karhuvuoren Urheilutaloa huomattavasti pienemmissä puitteissa Karhulassa. Korisliiga teki viime vuonna kolmantena vuonna peräkkäin yleisöennätyksensä.
Vahvistuskiintiöiden poistamisen myötä seuroilla on vapaus toimia haluamallaan tavalla. Sääntöjen avulla toimineen pelaajapolitiikkaholhouksen aika on ohi, joskin se on ollut EU-lainsäädännöstä johtuen ollut jo vuosikausia lähes mahdotonta. Kiintiöiden poistuttua joukkueet ovat kuitenkin paremmin pystyneet kokoamaan joukkueensa urheilullisista lähtökohdista. Enää ei ole joukkueelle itseisarvo, että amerikkalaisvahvistus tehtailee illasta toiseen teholukemat 20/10. Nyt joukkue voi hankkia palettiinsa tarvittavat palaset, joita ei muuten löytyisi.
Julkisuuteen on haluttu nostaa tarkoitushakuisesti ja negatiivissävytteisesti esimerkkitapauksia näkemättä muita vaihtoehtoja. Esimerkiksi Korisliigassa pelaava Joensuun Kataja on suomalaistähtiensä tueksi hankkinut ulkomaalaisia roolipelaajia, joita ei yksinkertaisesti olisi Suomen pelaajamarkkinoilta löytynyt. Kouvot on puolestaan pystynyt lähestymään järkiperäisin ratkaisuin krooniseen isojen pelaajien puutteeseen.
Seuroilla on nyt vapaus, mutta sitä seuraa suuri vastuu, joka liittyy kotimaisen pelaajatuotantoon. Koripalloliitto uskoo seurojen ja erityisesti valmentajien olevan valmiita kantamaan kyseisen vastuun.
Helpoin tapa menestykseen nykysäännöillä on ostaa menestystä. Paljon vaikeampi, mutta varmasti antoisampi tie on kasvattaa suomalaislupauksista huippupelaajia. Pääsarjoissa tällä hetkellä pelaavat seurat ovat onneksi perinteisesti suuria kasvattajaseuroja. Korisliigassa esimerkiksi pelaa parhaillaan 64 Korisliiga-seurojen kasvattamaa pelaajaa.
Maajoukkueiden näkövinkkelistä kiintiöistä luopumisen seurauksista ei ole syytä olla huolissaan. Nykyiset maajoukkuepelaajat ja potentiaaliset nuoret lupaukset ovat edelleen suurissa rooleissa joukkueissaan. Esimerkiksi kesän miesten maajoukkueen kanssa viettäneistä Petri Virtanen, Jukka Matinen, Kimmo Muurinen, Sami Lehtoranta ja Petteri Koponen ovat kaikki joukkueidensa profiilipelaajia, joiden peliminuutit ylittävät järjestään 30 minuutin ottelukohtaisen rajan. Muut maajoukkuepelaajat koripalloilevat joko Euroopassa tai Yhdysvalloissa.
Viime kesänä nuorten maajoukkueissa avainpelaajina toimineiden lupauksien peliminuutit eri sarjatasoilla osoittaa, ettei kyseistenkään pelaajien kehitystä estä edelleenkään mikään.
20-vuotiaiden miesten maajoukkueesta Petteri Koponen on pelannut Korisliigassa keskimäärin 31,7 minuuttia ja perässä seuraavat Ville Mäkäläinen (30,1) ja Ilkka Vuori (23,5). Tero Laitiselle ja Jarkko Kyllöselle sopiva tasapaino on löytynyt ToPon liigajoukkueen ja Rekolan Urheilijoiden divisioonamiehistön väliltä. Laitinen on pelannut ToPossa keskimäärin 13,9 minuuttia ja lisäksi Rekolassa keskimäärin 33,0 minuuttia. Jarkko Kyllösen vastaavat luvut ovat samalla järjestelyllä 7,7 ja 27,5 minuuttia. Joukkueen muut avainpelaajat koripalloilevat Yhdysvalloissa.
18-vuotiaiden maajoukkuepelureista Petri Heinonen on pelannut Tampereen Pyrinnön liigajoukkueessa 20,7 minuuttia ottelua kohden, Anselmi Vanjoki Espoon Hongan liigaryhmässä 6,6 minuuttia ja Tapiolan Hongan väreissä divisioonaa 23,3 minuuttia, Aleksi Huuskonen BC Nokian divisioonamiehistössä 30,5 minuuttia, kun 16-vuotiaiden maajoukkuepeluri Roope Ahonen on puolestaan saanut oppia Salon Vilppaan divisioonajoukkueessa jo 23,3 minuutin edestä.
Naisten ja tyttöjen maajoukkuepelureista samankaltaisia laskelmia ei ole syytä edes tehdä, koska he ovat joukkueissaan vieläkin suuremmissa rooleissa. Sukupuoleen katsottamatta ero aiempiin vuosiin on se, että kaikki lahjakkaimmat suomalaispelaajat kantavat vastuuta nyt kovempitasoista vastustajaa vastaan. On myös huomioitava, että otteluiden lisäksi harjoitustilanteiden taso on noussut.
Kasvanut kilpailu luo pelaajien kehittymiselle otollisen ympäristön. Paikka mestaruussarjajoukkueessa ei enää aukea missään päin Suomea ilmoittautumalla, vaan pelaajan on oltava tarpeeksi hyvä. Haaste on heitetty - on harjoiteltava kovempaa, jotta paikka pääsarjatasolla heltiää.
Lisäksi pelaajakehityksen varmistamisesta pitää omalta osaltaan huolta myös Koripalloliitto, joka taannoin mm. kertoi tehostavansa nuorten maajoukkuetoimintoja. Kuluneena kesänä Suomen koripallomaajoukkueet pelasivat leirityksen lisäksi pitkälti toistasataa maaottelua. Tulevaisuudessa panostuksia kohdennetaan entistä tarkemmin kaikkein potentiaalisimpiin pelaajiin, joilta odotetaan jo junioritasolla menestystä ja joista odotetaan kasvavan aikuistason maajoukkuetähtiä.
Julkisuudessa muutamat koripalloseurat ovat saaneet jo tuomion harjoittamastaan pelaajapolitiikasta. Nimellä mainiten mm. miesten I divisioonassa pelaavat Pohjanmaan Kauhajoen Karhu ja Lapuan Korikobrat ovat saaneet osansa. Riepotuksessa asioiden vastakkainasettelua on värittänyt mustavalkoisuus ilman näkemystä kokonaisuudesta.
Sekä Kauhajoella että Lapualla ollaan ylpeitä divisioonatason koripallojoukkueista. Ilman ulkomaalaisvahvistuksia kumpikaan seuroista ei nykyisellä pelaajamateriaalillaan pystyisi kilpailemaan kyseisessä sarjassa. Tilanne oli sama jo viime vuonna, jolloin kyseiset joukkueet rakentuivat pitkälti ulkomaalaispelaajien varaan. Kyseisissä seuroissa tiedetään kuitenkin mitä ollaan tekemässä ja tulokset puhuvat puolestaan.
Kauhajoella ja Lapualla ulkomaalaispelaajat on valjastettu juniorijoukkueiden tai koripallokoulujen vetäjiksi. Tehty työ tuottaa tulosta ja junioritoiminta molemmissa seuroissa elää vahvassa nosteessa. Pelikaudella 2005-06 Kauhajoki oli Koripalloliiton jäsenseuroista neljänneksi eniten junioripelaajien määrää nostanut seura lisensseillä mitattuna. Kasvua tapahtui 54 pelaajan verran. Kyseisellä listalla Korikobrat oli sijalla kuusi kasvatettuaan juniorilisenssien määräänsä 45:llä.
Siinä missä Suomen valtalehti kutsuu kyseistä toimintaa ”hölmöksi” ja ”tulevaisuuden pilaamiseksi”, kutsuu Koripalloliitto toimintaa tulevaisuuden rakentamiseksi.
Kunkin seuran velvollisuus on toimia tavalla, joka palvelee sen arvoja ja edesauttaa päämäärien tavoittamisessa. Pohjanmaalla kahden seuran valitsema tapa ei voi tuoteajattelullisestikaan olla pahasti hakoteillä, sillä sekä Kauhajoki että Lapua vetää lehtereille divisioonan suurimpia katsojalukuja ja oman kylän joukkueen kannustaminen on aitoa huolimatta siitä, että kentällä seuran värien puolesta taistelee muiden maiden kansalaisia.
Koripalloliiton toiminnanjohtaja Markku Salmikivi liittohallituksen tekemän kiintiöiden poistamispäätöksen taustoista:
- Teetimme asianajotoimistolla selvityksen ulkomaalaiskysymyksestä viime talvena. Viesti oli selvä: ulkomaalaiskiintiöt ovat tulleet tiensä päähän ja sellaisten käyttö ei lähtökohtaisesti ole enää nyky-yhteiskunnassa sallittua.
Suomen miesten maajoukkueen päävalmentaja ja Koripalloliiton huippukoripallon johtaja Henrik Dettmann päätöksestä ja Korisliigasta:
- Hienoa, että korisväki on vihdoin päässyt eroon siitä ajattelusta, jonka mukaan Suomen kaltaisessa pienessä maassa pitäisi toimia vain pienen piirin kesken.
- Käynnissä on kautta aikain kovatasoisin pääsarjakausi. Sarjan taso paranee viime kaudesta valtavasti.
Henrik Dettmann tulevaisuudesta:
- Helpoin tapa hankkia pelaajia on ottaa lompakko käteen ja käydä ostamassa. On huomattavasti vaikeampaa kehittää hyvistä nuorista pelaajista erinomaisia. Uskon, että seurat ja valmentajat pystyvät kantamaan tämän vastuun.
- Toivottavasti voimme jatkossa keskittyä olennaisempiin asioihin: Minkälainen on juniorivalmennuksen taso? Minkälainen pelaajakoulutus meillä on? Millä kriteereillä tulevaisuuden liigassa pelataan? Nämä kysymykset ovat suomalaisen koripallon hyvinvoinnin kannalta huomattavasti oleellisempia.
NBA:sta ja Euroliigasta liikkeelle lähteneet reilun pelin säännöt rantautuvat kauden 2012/13 aikana myös suomalaiseen koripalloon kansainvälisen koripalloliiton FIBA:n linjausten mukaisesti. Uusilla sääntötarkennuksilla halutaan rohkaista pelaajia, valmentajia sekä erotuomareita kitkemään peliin kuulumatonta huonoa käytöstä ottelutapahtumista.
Suomen Koripalloliitto on avannut uuden tilastopalvelunsa. Pelikaudella 2006-07 tilastopalvelu kattaa miesten ja naisten kaksi ylimmäistä sarjatasoa eli mestaruussarjat ja I divisioonat. Laajan tilastovalikoiman lisäksi palvelu tarjoaa live-seurannan Korisliigan ja naisten SM-sarjan otteluista.
Koripalloliitto käynnistää valtakunnallisen hankkeen, jonka avulla halutaan parantaa ottelutapahtumien ilmapiiriä ja tuottaa seuroille työkaluja epäasiallisen käytöksen kitkemiseen.
Kansainvälinen koripalloliitto, FIBA, on muuttanut koripallokenttää koskevia sääntöjään. Sääntöuudistuksen myötä useampi kentällä olevien rajamerkintöjen paikka muuttuu. Suomessa uudet kentän viivoja koskevat säännöt tulevat voimaan 1.7.2010 alkaen.
Koripalloliiton liittohallitus on Helsingissä pitämässään kokouksessa päättänyt miesten ja naisten SM-sarjojen uusista ulkomaalaiskiintiöistä. Miesten SM-Koriksessa sallitaan pelikaudella 2004-05 kaksi ja naisten SM-sarjassa yksi EU- ja ETA-alueiden ulkopuolinen vahvistus. Samat säädökset koskevat myös Suomen Cup –kilpailuita.
Kansainvälinen koripalloliitto FIBA on muuttanut koripallon pelisääntöjä, jotka Suomen Koripalloliiton liittohallitus on päättänyt ottaa käyttöön 1.8.2003 alkaen. Keskeisimmät sääntömuutokset koskevat 24 sekunnin sääntöä, aikalisiä ja ylösheittoja.
Koripalloliiton #Hi5 on valtakunnallinen hanke, jonka avulla halutaan parantaa ottelutapahtumien ilmapiiriä. Jaa nyt seurasi onnistumiset ja kerro myös muille, miksi teillä on hyvä meno!
Kansainvälinen koripalloliitto FIBA on hyväksynyt sääntöihin muutoksia, jotka astuvat voimaan kauden 2017/18 alusta. Alla yhteenvetoa askelsäännön sekä epäurheilijamaisen virheen tuomitsemisen muutoksista.
Korisliiga ja kaikki muut suomalaisen aikuiskoripallon pääsarjat siirtyvät Nelonen Median omistamaan Ruutuun monivuotisella sopimuksella.
Suomen Koripalloliiton liittohallitus on myöntänyt pääsarjojen sarjapaikkoja pelikaudelle 2016/17. Liittohallituksen päätöksien ja sarjalisenssiyksikön esitysten mukaisesti Korisliiga ja Naisten Korisliiga pelataan ensi kaudella kymmenen joukkueen sarjoina. Samalla vahvistettiin Korisliigojen pelitavat kaudella 2016/17.