5.5.2012 Hyvinkäällä kokoontunut Suomen Koripalloliiton valtuusto teki tukun päätöksiä, jotka edistävät liiton toimintaa ohjaavaa iskulausetta ”enemmän ja parempia pelaajia”. Valmentajien koulutustasovaatimusten hyväksymisen lisäksi liittovaltuusto teki päätöksen nuorten pelaajien entistä vapaammasta liikkumisesta.
Suomalaisen koripallon edistämiseksi tehtiin viikonvaihteessa merkittäviä päätöksiä.
Liittovaltuusto hyväksyi kokouksessaan muutoksen liiton kilpailusääntöihin koskien nuorten pelaajien pelaamista kahdessa seurassa samanaikaisesti rinnakkaislisenssin avulla. Aiemmin rinnakkaislisenssillä nuori pelaaja on voinut edustaa eri seuroja pelatessaan toisessa seurassa aikuisten ja toisessa nuorten sarjaa. Liittovaltuuston tekemän päätöksen mukaisesti jatkossa rinnakkaislisenssin lunastamalla voi pelata myös toisessa seurassa valtakunnallista nuorten sarjaa ja toisessa alueellista nuorten sarjaa.
Päätöksellä halutaan mahdollistaa entistä paremmin seurojen välinen yhteistyö, nuorten pelaajien riittävä pelimäärä sekä pelaajan taitotason edellyttämällä sarjatasolla pelaaminen.
Koripalloliiton toiminnanjohtaja Vesa Walldén esitteli kokouksessa liittovaltuustolle myös liiton toiminnan painopistealueet vuodelle 2013, jotka on valittu ”enemmän ja parempia pelaajia” -iskulauseen hengessä.
Liitto haluaa toiminnassaan suunnata toimenpiteitä koulukoripalloon, vahvistaa pienimmille harrastajille suunnattuja Korisrieha-tapahtumia sekä käynnistää paikallisia harrastekorishankkeita. Lisäksi jatketaan maajoukkue- ja akatemiatoimintojen sekä erotuomaritoiminnan kehitysprosesseja ja lisätään valmentajakoulutusta.
- Olen siitä iloinen siitä, että koripallopäättäjät näyttävät olevan varsin yksimielisiä keinoista, joilla pyrimme viemään lajia eteenpäin, kiittelee Walldén.
Jo tehdyt toimenpiteet ovat näkyneet Suomen parantuneena menestyksenä maajoukkuekilpailuissa, jonka lisenssimäärien lasku on onnistuttu kääntämään positiiviseksi. Koripalloliitolla oli huhtikuun lopussa vajaat 200 lisenssiä enemmän kuin viime pelikauden päätteeksi.
Kokouksessaan liittovaltuusto hyväksyi myös Koripalloliiton tilinpäätöksen vuodelta 2011, joka oli 33 000 euroa ylijäämäinen ennen kertaluonteisia satunnaiseriä.
- Vuosi 2011 oli meille kokonaisuudessaan upea. Miesten maajoukkueen menestys EM-kisoissa ja yhdeksäs sija oli luonnollisesti vuoden kohokohta, mutta myös miesten seitsemäs ja naisten kahdeksas sija universiadeissa olivat upeita saavutuksia. Näiden avulla saavutimme hienon kasvun medianäkyvyydessä, jonka lisäksi pitkäjänteinen työmme toi nousua niin valtionapuun kuin Olympiakomitean tukeenkin vuodelle 2012, kertasi Koripalloliiton puheenjohtaja Curt Lindbom.
Koripalloliitolle on kirjattu positiivinen tilinpäätös neljältä edelliseltä toimintavuodelta. Vuonna 2012 liiton budjetti on 3,9 miljoonaa euroa.
Suomen Koripalloliitto palauttaa Suomen mestaruuskilpailun 13-14-vuotiaille eli C-nuorille 15 vuoden tauon jälkeen. C-nuorten SM-tittelistä kilpaillaan jo pelikaudella 2010-11. Edellisen kerran kyseisen ikäluokan Suomen mestaruudesta on pelattu vuonna 1996.
Kansainvälinen koripalloliitto, FIBA, on muuttanut koripallokenttää koskevia sääntöjään. Sääntöuudistuksen myötä useampi kentällä olevien rajamerkintöjen paikka muuttuu. Suomessa uudet kentän viivoja koskevat säännöt tulevat voimaan 1.7.2010 alkaen.
Kansainvälinen koripalloliitto FIBA on muuttanut koripallon pelisääntöjä, jotka Suomen Koripalloliiton liittohallitus on päättänyt ottaa käyttöön 1.8.2003 alkaen. Keskeisimmät sääntömuutokset koskevat 24 sekunnin sääntöä, aikalisiä ja ylösheittoja.
Koripallokausi 2015-2016 käynnistyy 1.7.2015 ja samalla tulevat myyntiin uuden kauden koripallolisenssit. Seuraavassa pikaohjeet lisenssin lunastamiseen.
NBA:sta ja Euroliigasta liikkeelle lähteneet reilun pelin säännöt rantautuvat kauden 2012/13 aikana myös suomalaiseen koripalloon kansainvälisen koripalloliiton FIBA:n linjausten mukaisesti. Uusilla sääntötarkennuksilla halutaan rohkaista pelaajia, valmentajia sekä erotuomareita kitkemään peliin kuulumatonta huonoa käytöstä ottelutapahtumista.
Kansainvälisen koripalloliiton (FIBA) tekemät sääntömuutokset astuivat voimaan Suomessa kaikilla sarjatasoilla 1.7.2010. Kauden kynnyksellä ja otteluiden käynnistyessä on aika kerrata muutokset. Tähän artikkeliin on koottu tuhti paketti, johon koottu niin koosteet kuin yksityiskohtaisemmatkin tiedot.
Kansainvälisen koripalloliiton (FIBA) hallitus on hyväksynyt historiallisia muutoksia pelisääntöihin. Syksyllä 2008 sääntöihin tulee lähinnä tulkintatarkennuksia, mutta vuonna 2012 voimaan astuu muutoksia, jotka muuttavat pelikenttää oleellisesti. FIBA on päättänyt mm. siirtää kolmen pisteen viivaa puolella metrillä taaksepäin.
Suomen Koripalloliiton hallitus on pystyttänyt työryhmän valmistelemaan tukun pelikaudesta 2007-08 voimaantulevia uudistuksia kilpailusääntöihin, sarjamääräyksiin ja ohjeistuksiin, joilla mm. estettäisiin pääsarjajoukkueiden suuri pelaajavaihtuvuus sekä varmistettaisiin nuorten suomalaispelaajien entistäkin joustavampi siirtyminen sarjatasolta toiselle.
Kansainvälinen koripalloliitto on päättänyt ottaa nais- ja tyttökoripalloilussa käyttöön nykyistä pienemmän pallon. Kansainvälisillä kentillä käyttöönotto tapahtuu 1.10.2004. Suomen Koripalloliiton liittohallitus on päättänyt, että Suomessa pelattavissa naisten sekä A- ja B-tyttöjen sarjoissa pallo nro 6 otetaan käyttöön 1.7.2004 alkaen.
Suomen Koripalloliiton hallituksen lisäksi koolla on ollut kevätkokoukseensa Espooseen kokoontunut liittovaltuusto. Valtuusto käsitteli kokouksessaan Koripalloliiton viime vuoden toiminnan, asetti talouden raamit ensi vuodelle ja hyväksyi liudan sääntömuutoksia.