17.3.2015 Suomen Koripalloliiton hallitus on kokouksessaan päättänyt aikuisten pääsarjojen pelitavat seuraavalle kolmelle pelikaudelle. Samalla liittohallitus aikaisti mm. Korisliigaan suunnitteilla olevia muutoksia. Korisliiga täydennetään 12-joukkueiseksi jo pelikaudelle 2015-16 ja runkosarjaotteluiden määrä pudotetaan 34:een. Päätöksillä halutaan tukea kansainvälisiin sarjoihin osallistuvia joukkueita sekä pelaajakehitystä korjaamalla harjoittelun ja pelaamisen suhdetta.
Koripalloliiton hallitus päätti aikuisten pääsarjojen pelitavoista vuosille 2015-18.
Korisliigan runkosarjassa tehdään tilaa kansainvälisille peleille sekä harjoittelulle, mutta pudotuspelejä on luvassa lisää.
Sarjapäätökset ovat osa valmistautumista kansainvälisen kilpailukalenterin muutoksiin, jotka alkavat naisten toiminnassa jo 2015 ja miehissä 2017.
Korisliigan runkosarja pelataan kuluvalla kaudella 11 joukkueen nelinkertaisena sarjana, jossa kukin joukkue pelaa 40 ottelua. Kansainvälisiin sarjoihin osallistuvat joukkueet pelaavat lisäksi 6-30 europeliä.
Vertailun vuoksi eurooppalaisen koripallon suurmaiden – kuten Espanjan, Turkin, Ranskan, Italian ja Saksan – kotimaan sarjoissa runkosarjojen ottelumäärät vaihtelevat 30-34 ottelun välillä.
- Suomalainen koripallo on ottanut viime vuosien aikana suuria askeleita eteenpäin. Maajoukkuemenestyksen ohella Korisliiga-joukkueet ovat esiintyneet kansainvälisillä kentillä mainiosti ja vieneet Suomi-korista maailmalle hienolla tavalla. Haluamme olla tukemassa tätä kehityssuuntaa, kommentoi Koripalloliiton toiminnanjohtaja Vesa Walldén.
- Korisliigan ottelumäärän supistaminen antaa joukkueille enemmän aikaa keskittyä kansainvälisiin koitoksiin. Lisäksi haluamme olla edistämässä harjoittelukulttuurin vahvistumista sekä pelaajakehitystä, Walldén lisää.
Korisliigaa täydennetään liittohallituksen päätöksen mukaisesti sarjalisenssikäsittelyn yhteydessä 12 joukkueen sarjaksi pelikaudelle 2015-16. Runkosarjan 34 ottelua muodostuvat kolminkertaisesta sarjasta sekä paikallistasauspelistä (17 kotiottelua kaikille).
Pudotuspeleissä kahdeksan parhaan puolivälierät pelataan nykyiseen tapaan paras viidestä –järjestelmällä. Kauden huipennuksesta saadaan sen sijaan nauttia tulevaisuudessa enemmän, sillä välierät sekä finaalit pelataan tulevina pelikausina paras seitsemästä –järjestelmällä.
Ottelumäärän supistaminen oli alun perin määrä toteuttaa pelikaudelle 2016-17 valmistautumisena kansainvälisen kilpailukalenterin muuttumiseen vuonna 2017. Pelikaudesta 2017-18 alkaen miesten maajoukkuekoripalloilussa siirrytään takaisin sarjakauden aikaisiin maajoukkueikkunoihin, joiden aikana pelataan MM- ja EM-karsintoja. Naisten puolella maajoukkueikkunat palaavat jo kaudelle 2015-16.
Korisliigan uusittu pelitapa on voimassa seuraavat kolme pelikautta (2015-18). Koripalloliiton hallitus vahvisti samalle ajanjaksolle myös muiden aikuisten pääsarjojen peliformaatit, jotka listattuna alle.
Suomen Koripalloliiton liittohallitus on myöntänyt pääsarjojen sarjapaikkoja pelikaudelle 2016/17. Liittohallituksen päätöksien ja sarjalisenssiyksikön esitysten mukaisesti Korisliiga ja Naisten Korisliiga pelataan ensi kaudella kymmenen joukkueen sarjoina. Samalla vahvistettiin Korisliigojen pelitavat kaudella 2016/17.
Suomen Koripalloliitto on myöntänyt sarjapaikkoja pelikaudelle 2015-16. Maanantai-iltana Helsingissä kokoontunut liittohallitus sekä Koripalloliiton sarjalisenssiyksikkö myönsivät kymmenen sarjalisenssiä Korisliigaan, kahdeksan miesten Divisioona A:han, peräti 14 Divisioona B:hen ja yhdeksän sarjalisenssiä Naisten Korisliigaan sekä kymmenen naisten I divisioonaan. Samalla liittohallitus vahvisti pelikauden 2015-16 sarjaformaatit.
Lauantaina Suomen Koripalloliiton valmennuskeskuksessa Kisakalliossa kokoontunut liittovaltuusto hyväksyi kilpailu- ja kurinpitosäännöt pelikaudelle 2015-16. Sääntöihin tuli merkittäviä muutoksia, jotka koskivat viime aikoina koripallopiirejä puhuttaneita kilpailusääntöjen rangaistuspykäliä koskien edustuskelvottoman pelaajan peluuttamista sekä pelaamisoikeuden laajentamista rinnakkaislisenssillä.
NBA:sta ja Euroliigasta liikkeelle lähteneet reilun pelin säännöt rantautuvat kauden 2012/13 aikana myös suomalaiseen koripalloon kansainvälisen koripalloliiton FIBA:n linjausten mukaisesti. Uusilla sääntötarkennuksilla halutaan rohkaista pelaajia, valmentajia sekä erotuomareita kitkemään peliin kuulumatonta huonoa käytöstä ottelutapahtumista.
Pitkän, 17 vuotta kestäneen päivätyön Uudenkaupungin Korihaissa tehnyt Tom Westerholm on valittu Suomen Koripalloliiton kilpailutoiminnan johtajaksi. Westerholm, 39, aloittaa uudessa tehtävässään 1.9.2012.
Suomen Koripalloliitto ottaa valtakunnallisissa sarjoissaan käyttöön valmentajien sarjakohtaiset koulutustasovaatimukset. Päätöksen myötä valmentajalta edellytetään kullakin sarjatasolla tietyn koulutustason suorittamista, jonka lisäksi saavutettua koulutustasoa pidetään täydennyskoulutuksella. Vaatimustason nosto koskee niin aikuisten kuin nuortenkin sarjoja.
Kansainvälinen koripalloliitto, FIBA, on muuttanut koripallokenttää koskevia sääntöjään. Sääntöuudistuksen myötä useampi kentällä olevien rajamerkintöjen paikka muuttuu. Suomessa uudet kentän viivoja koskevat säännöt tulevat voimaan 1.7.2010 alkaen.
Suomen Koripalloliitto on avannut uuden tilastopalvelunsa. Pelikaudella 2006-07 tilastopalvelu kattaa miesten ja naisten kaksi ylimmäistä sarjatasoa eli mestaruussarjat ja I divisioonat. Laajan tilastovalikoiman lisäksi palvelu tarjoaa live-seurannan Korisliigan ja naisten SM-sarjan otteluista.
Koripalloliiton liittohallitus on Helsingissä pitämässään kokouksessa päättänyt miesten ja naisten SM-sarjojen uusista ulkomaalaiskiintiöistä. Miesten SM-Koriksessa sallitaan pelikaudella 2004-05 kaksi ja naisten SM-sarjassa yksi EU- ja ETA-alueiden ulkopuolinen vahvistus. Samat säädökset koskevat myös Suomen Cup –kilpailuita.
Kansainvälinen koripalloliitto FIBA on muuttanut koripallon pelisääntöjä, jotka Suomen Koripalloliiton liittohallitus on päättänyt ottaa käyttöön 1.8.2003 alkaen. Keskeisimmät sääntömuutokset koskevat 24 sekunnin sääntöä, aikalisiä ja ylösheittoja.