4.5.2022 12:17 Koripalloliiton laajassa lisenssiselvityksessä tutkittiin taustoja uuden lisenssiennätyksen takana. Junioripelaajien ennätysmäärä luo loistavat edellytykset pelaajamäärän kasvattamiselle tulevaisuudessa edellyttäen, että uudet harrastajat saadaan pidettyä kiinni hyvin lajin parissa.
Koripalloliitto teki uuden lisenssiennätyksensä keväällä 2022, kun se onnistui nousemaan koronakuopasta ja saamalla lisenssien piiriin yli 3500 uutta harrastajaa. Yli 19,5 prosentin kasvu lisenssimäärissä selittyy pitkälti junioripelaajien kasvavassa määrässä (lisenssitilanne 4.5.2022).
Valmistuneen selvityksen tavoitteena oli selvittää numeroita uuden lisenssiennätyksen takana. Selvityksen ja uuden ennusteen valmistelivat Markku Salmikivi ja Timo Mannonen, jotka ovat tehneet Koripalloliitolle useita tilastoihin pohjautuvia selvityksiä vajaan kolmenkymmenen vuoden ajan.
- Saimme todella paljon irti edellisestä, vuonna 2020 valmistuneesta selvityksestä. Kun puhdas numerodata ohjaa toimintaamme, mitään selvityksiä ei tarvitse etsiä, vaan tiedämme tasan tarkkaan missä harrastajamäärien suhteen mennään. Iso kiitos Markulle ja Timolle jälleen kerran tärkeästä työstä suomalaisen koripallon eteen, kiittelee Koripalloliiton Seura- ja kilpailutoiminnanjohtaja Susanna Strömberg.
Koripallo vastasi erinomaisesti koronan haasteeseen ja nosti pelaajamääränsä kauden notkahduksen jälkeen uuteen ennätykseen ja takaisin kasvu-uralle. Junioripelaajien määrässä tehtiin kaikkien aikojen ennätys kaikissa ikäluokissa välillä U11 – U18.
Erityisen positiivista on junioripelaajien aiempaa suurempi määrä. Tämä luo hyvät edellytykset pelaajamäärien kasvattamiselle myös jatkossa, mutta edellyttää, että tällä kaudella lajin aloittaneet saadaan pysymään hyvin lajin parissa.
Selvityksessä selviää, että lajin kannalta on rohkaisevaa, että lajin lopettava harrastaja ei lajin näkökulmasta ole menetetty tapaus, vaan palaamista lajiin tapahtuu. Suurin pelaajakato tapahtuu ensimmäisen kauden jälkeen, kun liki puolet lopettaa lajin harrastamisen.
Ennätyksestä huolimatta haasteita ja ratkaistavia kysymyksiä riittää myös tulevaisuudessa: Miten saadaan Drop out -ilmiötä entistä pienemmäksi? Tai miten korona-aikana lajin lopettaneet aikuispelaajat houkuteltua takaisin lisenssikoriksen pariin?
Helsingin NMKY oli tällä kaudella selvästi Suomen suurin koripalloseura (1437 pelaajaa). Tapiolan Honka on toinen yli tuhannen lisenssipelaajan (1114) koripalloseura. Leppävaaran Pyrintö nosti itsensä maan kolmanneksi suurimmaksi (904 pelaajaa) koripalloseuraksi. Samat seurat olivat myös maan suurimpia junnukorisseuroja.
Eniten aikuispelaajia on Helsingin NMKY:lla, Tapiolan Hongalla ja Pakilan Visalla. Eniten koripallokoululaisia liikuttavat seurat ovat puolestaan HoNsU ja Leppävaaran Pyrintö.
Koripallosalit ovat etenkin pääkaupunkiseudulla täyttyneet tällä kaudella lajin aloittaneista pelaajista. Uusien pelaajien määrä oli selvästi edeltäviä kausia suurempi.
Eniten aloittaneita pelaajia houkuttelivat lajin suurseurat. Kymmenen eniten uusia pelaajia saanutta seuraa löytyvät kaikki 14 suurimman koripalloseuran joukosta. Tällä kaudella oli edellisen kauden koronapudotuksesta johtuen myös poikkeuksellisen paljon lajin pariin palanneita, melkein tuplasti enemmän kuin edeltävillä kausilla.
Huom! Selvitykset ovat tehty 23.4. lisenssitietojen pohjalta. Reaaliaikaiset lisenssitiedot löydät lisenssityökalusta.
Koripalloliitto on tuottanut oman lisenssitilastointisivuston palvelemaan jäsenseurojaan. Tilastosivuilta seurat pystyvät hyödyntämään kerättyä ja suodatettua lisenssidataa oman kehityksensä arviointiin ja tulevaisuuden suunnitelmien laatimiseen.
Suomen Koripalloliitto on hakenut vuoden 2029 miesten EM-kisojen järjestämisoikeutta. Uusi ponnistus olisi jatkoa suomikoriksen kotiarvokisaputkelle, jossa ovat ennen sitä tulossa ensi kesän miesten EM-kisat Tampereella ja vuoden 2027 naisten EM-kisat Espoossa.
Koripalloliitolle on myönnetty Erasmus+ Sport -rahoitus hankkeelle, joka edistää yhdenvertaisuutta liikunnan ja urheilun keinoin.
Koripalloliitto viestii laajasti suomalaisen kilpa- ja harrastekoripallon tapahtumista, ihmisistä ja ilmiöistä.
19-vuotiaiden tyttöjen ja poikien SM-karsintojen sekä 16-vuotiaiden valtakunnallisen I divisioonan karsinnan lohkot on tehty rankingien mukaisesti ja lohkoille on arvottu järjestäjät. Samalla on vahvistettu 15-vuotiaiden Robert Petersen Cupin sekä 17-vuotiaiden valtakunnallisten I divisioonien pelaamistavat.
Suomalaisen koripallon nousujohde on noteerattu myös kansainvälisen koripalloliitto FIBA:n päämajassa, ja viime viikolla Suomessa nähtiinkin varsin korkea-arvoinen vieras: FIBA:n pääsihteeri Andreas Zagklis. Zagklis nautti Suomessa Susijengin Uusi-Seelanti -ottelusta ja vieraili pääkaupunkiseudun urheiluakatemia Urheassa.
Koripallokausi 2024-25 käynnistyy virallisesti 1.7.2024 ja samalla on käynnistynyt uuden kauden lisenssien myynti. Myös edustusoikeuksien siirtojen palvelu on jälleen avattu. Lisenssikauppa, rinnakkaisedustusoikeuden ostopalvelu sekä edustusoikeuden siirron palvelu ovat tarjolla sekä suomeksi että englanniksi.
Koripalloliiton kevätliittokokous järjestettiin 25.5. Kulttuurikasarmilla Helsingissä. Liittohallitukseen saatiin uusi jäsen, kun Susijengin entinen kapteeni Shawn Huff äänestettiin liittohallituksen jäseneksi.
Palautteen avulla kehitetään suomalaista koripalloa entistä paremmaksi kokemukseksi eri sidosryhmille.
Koripalloliiton kevätliittokokous järjestettiin 22.4. lähikokouksena Scandic Espoossa. Liittohallituksen kolme erovuoroista jäsentä hyväksyttiin ehdollepanotoimikunnan esityksen mukaisesti seuraavalle kolmivuotiskaudelle, kun Marko Airamaa, Kaisa Forsström ja Tiina Sten jatkavat liittohallituksessa.