4.7.2017 Tulevalla kaudella pelataan 19-vuotiaiden (A-nuoret) ja 16-vuotiaiden (B-nuoret) valtakunnalliset sarjat, joiden karsinnat muuttuvat cup-muotoiseksi. Sarjojen muutoksiin liittyvään kokoonpanotietoon on tehty päivitys 4.7.2017.
19- ja 16-vuotiaiden SM-sarjat sekä valtakunnalliset I divisioonat pelataan kaudella 2017-18 kymmenen joukkueen sarjoina. Valtakunnallisten karsintojen kautta selvitetään kymmenen (10) parasta joukkuetta kunkin ikäluokan SM-sarjaan ja seuraavat kymmenen (10) parasta joukkuetta valtakunnalliseen I divisioonaan.
Ilmoittautumalla ja osallistumalla valtakunnallisiin karsintoihin joukkue sitoutuu pelaamaan siinä sarjassa, johon sen sijoitus karsintojen perusteella oikeuttaa (SM-sarja tai valtakunnallinen I divisioona).
Siirry suoraan sarjailmoittautumiseen tästä.
Jokaisen karsintoihin osallistuvan joukkueen valmentajan tulee tehdä ko. sarjan osalta joukkueiden ranking-listaus. Tästä lähetään ohjeet kaikille karsintoihin osallistuville joukkueille ilmoittautumisen jälkeen.
Aiemmasta ilmoituksesta poiketen kokoonpanoja ei tarvitse ilmoittaa ennen karsintoihin osallistumista.
Cup-muotoinen karsinta toteutetaan kahden karsintakierroksen aikana, kaksi karsintaviikonloppua. Karsinta pelataan pääsääntöisesti neljän (4) joukkueen karsintalohkoissa, mutta ensimmäisellä karsintakierroksella saattaa olla myös kolmen (3) joukkueen karsintalohkoja. Cup-muotoisessa karsinnassa pelataan niin, että vain voitoilla ja tappioilla on merkitystä. Cup-muotoisessa karsinnassa ei lasketa sarjataulukoita.
Ilmoittautuneiden joukkueen määrästä riippuen osa rankingin parhaista joukkueista pääsee suoraan toiselle karsintakierrokselle, johon pääsee aina yhteensä kaksikymmentä (20) joukkuetta.
Koripalloliiton Kilpailusääntöjen 37§ Nuorten sarjojen ikärajat mukaan, kun pelaaja osallistuu syksyllä SM-karsintaan, tulee hänen pelata siinä saman ikäluokan valtakunnallisen sarjan joukkueessa ja sarjassa, johon karsintojen kautta selviää, joulukuun viimeiseen päivään saakka.
Esimerkki
16-vuotias pelaaja osallistuu 16-vuotiaiden karsintaan seuransa joukkueessa ”Seura A”. Jos samalla seuralla on samassa ikäluokassa toinen joukkue SM-sarjassa tai valtakunnallisessa I divisioonassa, ei pelaajaa saa pelata siinä toisessa joukkueessa ennen 1.1.2018.
Jos samalla seuralla on myös joukkue 19-vuotiaiden SM-sarjassa tai valtakunnallisessa I divisioonassa, saa yllä mainittu pelaaja pelata tässäkin sarjassa jo ennen joulukuun viimeistä päivää, jos hän ei ole osallistunut 19-vuotiaiden karsintaan, jossakin toisessa saman tai eri seuran joukkueessa.
19-vuotiaiden tyttöjen ja poikien karsinnat
16-vuotiaiden tyttöjen ja poikien karsinnat
Nuorten SM-sarjojen ja valtakunnallisten I divisioonien runkosarjan kierrosten sekä pudotuspelien ja Final Four -lopputurnausten ottelupäivät löytyvät kilpailukalenterista (avaa pdf-tiedoston).
Kaikkien ikäluokkien SM-sarjat ja I divisioonat pelataan kymmenen (10) joukkueen kaksinkertaisina sarjoina loka-huhtikuun aikana. SM-runkosarjojen päätteeksi pelataan pudotuspelit neljän parhaan joukkueen kesken paras kolmesta -järjestelmällä.
19-vuotiaiden valtakunnallisessa I divisioonissa pelataan kauden päätteeksi Final Four -lopputurnaus yksipäiväisenä. 16-vuotiaiden valtakunnallisen I divisioonan kauden päätteeksi pelataan nousukarsinta pelikautta 2018-19 varten, kts. jäljempänä.
Pelikaudella 2018-19 pelataan 17-vuotiaiden tyttöjen ja poikien SM-sarjat ja valtakunnalliset I divisioonat.
Pelikauden 2017-18 päätteeksi 16-vuotiaiden SM-sarjojen sijoille 1.-8. sijoittuneet joukkueet saavat SM-sarjapaikat 17-vuotiaiden SM-sarjoihin pelikaudelle 2018-19. Syksyllä 2018-19 pelataan karsinnat 17-vuotiaiden valtakunnallisiin I divisiooniin.
16-vuotiaiden SM-sarjan ja I divisioonan päätteeksi pelataan nousukarsinta kahdesta (2) 17-vuotiaiden pelikauden 2018-19 SM-sarjapaikasta. Tämä nousukarsinta korvaa 16-vuotiaiden Final Four-lopputurnauksen.
16-vuotiaiden kauden päätteeksi SM-sarjan sijoille 9. ja 10. sekä valtakunnallisen I divisioonan sijoille 1. ja 2. sijoittuneet joukkueet pelaavat nousukarsinnan kahdesta 17-vuotiaiden SM-sarjan paikasta pelikaudelle 2018-19.
Kilpailusääntöjen mukaan alle 18-vuotiaista ulkomaalaisista pelaajista on tehtävä rekisteröinti tai ilmoitus kilpailun järjestäjälle. Sääntömuutos on kansainvälisen koripalloliiton FIBAn sääntöjen mukainen.
Sääntö koskee ulkomaalaisia pelaajia, jotka pelaavat 19-, 16- tai 14-vuotiaiden nuorten SM-sarjassa tai –karsinnassa.
Sääntömuutos ei rajoita ulkomaalaisten pelaajien pelaamista nuorten SM-sarjoissa - ja karsinnoissa, mutta ko. pelaajista tulee tehdä kilpailusäännön mukainen ilmoitus tai rekisteröinti. Sekä ilmoitus että rekisteröinti ovat ilmaisia.
Jos joukkue ei selviä karsinnoista valtakunnalliseen sarjaan ja joukkue haluaa pelata alueellisessa sarjassa, ilmoita joukkue valtakunnallisen karsinnan lisäksi myös alueen sarjaan 15.8.2017 mennessä. Ilmoita sarjan sarjavastaavalle tieto, että alueellinen ilmoittautuminen on ehdollinen. Välittömästi SM-karsinnan päättymisen jälkeisenä maanantaina, voi joukkue tarvittaessa perua alueellisen sarjan paikan (jos siis joukkue selviää valtakunnalliseen sarjaan eikä halua samanaikaisesti pelata myös alueellisessa sarjassa).
14-vuotiaiden (C-nuorten) SM-karsintojen ja -sarjojen pelitapaan ei ole tullut muutoksia. Ilmoittautuminen alueelliseen SM-karsintaan tehdään alueelle 15.8.2017 mennessä.
NBA:sta ja Euroliigasta liikkeelle lähteneet reilun pelin säännöt rantautuvat kauden 2012/13 aikana myös suomalaiseen koripalloon kansainvälisen koripalloliiton FIBA:n linjausten mukaisesti. Uusilla sääntötarkennuksilla halutaan rohkaista pelaajia, valmentajia sekä erotuomareita kitkemään peliin kuulumatonta huonoa käytöstä ottelutapahtumista.
Kansainvälisen koripalloliiton (FIBA) tekemät sääntömuutokset astuivat voimaan Suomessa kaikilla sarjatasoilla 1.7.2010. Kauden kynnyksellä ja otteluiden käynnistyessä on aika kerrata muutokset. Tähän artikkeliin on koottu tuhti paketti, johon koottu niin koosteet kuin yksityiskohtaisemmatkin tiedot.
Suomen Koripalloliitto palauttaa Suomen mestaruuskilpailun 13-14-vuotiaille eli C-nuorille 15 vuoden tauon jälkeen. C-nuorten SM-tittelistä kilpaillaan jo pelikaudella 2010-11. Edellisen kerran kyseisen ikäluokan Suomen mestaruudesta on pelattu vuonna 1996.
Kansainvälinen koripalloliitto, FIBA, on muuttanut koripallokenttää koskevia sääntöjään. Sääntöuudistuksen myötä useampi kentällä olevien rajamerkintöjen paikka muuttuu. Suomessa uudet kentän viivoja koskevat säännöt tulevat voimaan 1.7.2010 alkaen.
Kansainvälisen koripalloliiton (FIBA) hallitus on hyväksynyt historiallisia muutoksia pelisääntöihin. Syksyllä 2008 sääntöihin tulee lähinnä tulkintatarkennuksia, mutta vuonna 2012 voimaan astuu muutoksia, jotka muuttavat pelikenttää oleellisesti. FIBA on päättänyt mm. siirtää kolmen pisteen viivaa puolella metrillä taaksepäin.
Suomen Koripalloliiton hallitus on pystyttänyt työryhmän valmistelemaan tukun pelikaudesta 2007-08 voimaantulevia uudistuksia kilpailusääntöihin, sarjamääräyksiin ja ohjeistuksiin, joilla mm. estettäisiin pääsarjajoukkueiden suuri pelaajavaihtuvuus sekä varmistettaisiin nuorten suomalaispelaajien entistäkin joustavampi siirtyminen sarjatasolta toiselle.
Suomen Koripalloliiton koulutus- ja nuorisoyksikkö on päättänyt, että nuorten SM-sarjat pelataan myös kaksi seuraavaa pelikautta nykyisellä sarjajärjestelmällä. Näiden pelikausien aikataulut julkistetaan huhtikuun loppuun mennessä.
Kansainvälinen koripalloliitto on päättänyt ottaa nais- ja tyttökoripalloilussa käyttöön nykyistä pienemmän pallon. Kansainvälisillä kentillä käyttöönotto tapahtuu 1.10.2004. Suomen Koripalloliiton liittohallitus on päättänyt, että Suomessa pelattavissa naisten sekä A- ja B-tyttöjen sarjoissa pallo nro 6 otetaan käyttöön 1.7.2004 alkaen.
Kansainvälinen koripalloliitto FIBA on muuttanut koripallon pelisääntöjä, jotka Suomen Koripalloliiton liittohallitus on päättänyt ottaa käyttöön 1.8.2003 alkaen. Keskeisimmät sääntömuutokset koskevat 24 sekunnin sääntöä, aikalisiä ja ylösheittoja.
Suomen Koripalloliiton hallituksen lisäksi koolla on ollut kevätkokoukseensa Espooseen kokoontunut liittovaltuusto. Valtuusto käsitteli kokouksessaan Koripalloliiton viime vuoden toiminnan, asetti talouden raamit ensi vuodelle ja hyväksyi liudan sääntömuutoksia.