26.2.2025 13:00 Petteri Koponen, 36, otti ensimmäisen todellisen loikan valmennustöihin tällä kaudella, kun hän toimi Australian NBL:ssä pelaavan New Zealand Breakersin päävalmentajana. Kyseessä oli Koposen ensimmäinen päävalmentajapesti ammattilaisjoukkueen peräsimessä.
Petteri Koponen on siirtynyt valmennuksen pariin pitkän ja menestyksekkään pelaajauran jälkeen. (Kuva: FIBA Europe)
Pitkän ja menestyksekkään pelaajauran jälkeen Koponen on jakanut tietotaitoaan lähinnä nuoremmille pelaajille. Koponen hyppäsi valmennuksellisesti suoraan altaan syvään päähän ottaessaan Breakers-pestin, sillä aiempaa päävalmentajakokemusta ei juuri ollut. Hän oli toiminut nuorten pelaajien parissa HBA:ssa sekä Adidas NextGen Euroliigassa U18-joukkueen päävalmentajana.
- Märskyssä tuli oltua päivittäin HBA:n valmennuksessa mukana ja sitten pari vuotta NextGenin turnauksissa. Niissä oli viikko aikaa saada joukkue yhteen seuraavaan turnaukseen ja niitä oli 4-5 vuodessa. Ihan hirveästi valmennuskokemusta ei siis ollut.
Lähtökohdat huomioiden Koponen olikin yllättynyt saadessaan viime kesänä soiton Uudesta-Seelannista.
- Kyllä se aika lailla yllätyksenä tuli. Edellinen valmentaja lähti Japaniin ja minun nimeni oli noussut muutaman kerran esiin vähän sellaisena nuorena ja "outside the box" -vaihtoehtona. Mietimme perheen kanssa asiaa ja tulimme siihen johtopäätökseen, ettei tilaisuutta kannattanut jättää käyttämättä. Sitten lähdin toiselle puolelle maapalloa.
Vaikka valmennuskokemus oli vielä varsin ohkainen, niin Koponen ei perääntynyt haasteesta.
- En ole ikinä ollut sellainen persoona, joka lähtisi karkuun haasteen tullessa vastaan. Kävin silloin paljon keskusteluja monien valmentajien ja muiden kanssa, ja lopulta päätin ottaa haasteen vastaan.
Otettuaan pestin haltuunsa joukkueen runko oli jo käytännössä kasassa muutamaa puuttuvaa osaa lukuun ottamatta. Koposen piti kuitenkin haalia kasaan valmennusryhmä pikatahtia.
- Halusin aluksi rinnalleni jonkun kokeneemman suomalaisvalmentajan, mutta sellaista ei löytynyt, joka olisi voinut lähteä. Onneksi sitten apunani NextGenissä ollut Mario Gugandzic lähti mukaan ja lisäksi seurassa oli yksi liettualais- ja amerikkalaisvalmentaja. Kuntovalmentajaksi saimme houkuteltua yhden Australiassa pitkään toimineen amerikkalaisen. Paljon töitä piti tehdä heti alkuun staffin kasaamisessa. Pelaajisto oli jo pitkälti koossa minun tultua mukaan.
Australian NBL on kymmenen joukkueen suljettu sarja, jossa Breakers on ainoa Uuden-Seelannin edustaja. Sarjassa vilisee australialaisia huippunimiä sekä useita NBA-kokemusta omaavia pelaajia.
Breakers on historiansa aikana voittanut sarjan neljästi ja edennyt kahdesti finaaliin. Edellisen kerran se pelasi finaaleissa keväällä 2023 ja viime vuonna se sijoittui runkosarjassa kuudenneksi ja tie päättyi pudotuspeleissä.
Tähän kauteen lähdettäessä odotukset olivat huomattavasti maltillisemmat eikä joukkueelta odotettu menestystä.
- Ennen kauden alkua meidät rankattiin viimeiseksi eikä meille annettu juurikaan mahdollisuuksia pärjätä. Tiesimme olevamme altavastaajia joka pelissä ja tavoitteemme oli pystyä kilpailemaan joka pelissä.
Sarjassa oli myös niin sanottu Next Stars -pelaajakehitysohjelma, jonka tarkoituksena on antaa nuorille NBA-lupauksille mahdollisuus kehittyä ammattimaisessa ympäristössä aikuisten peleissä. Koponen pääsi koulimaan kesän 2026 kärkivarausten joukkoon ennakoitua meksikolaista Karim Lopezia kauden aikana.
- Yksi iso agenda oli myös Karim Lopezin kehittäminen ja antaa hänelle sekä vastuuta että mahdollisuuksia. Kun on kyseessä suljettu sarja, niin seuroilla on myös muita intressejä kuin pelkästään voittaminen ja nuorten pelaajien kehittäminen on yksi niistä.
Mikäli twiitti ei näy yläpuolella, voit katsoa sen täältä.Karim López en el mejor básquetbol de México 🇲🇽🏡#EstoEsCapitanes pic.twitter.com/jMdhYuSIQO
— Capitanes CDMX (@CapitanesCDMX) February 26, 2025
Ennakkokaavailuista huolimatta Breakersin kausi sai lentävän lähdön, kun marraskuun maajoukkuetauolle lähdettäessä joukkue johti sarjaa voitettuaan kymmenestä ensimmäisestä pelistään seitsemän.
- Saimme ehjän harjoituskauden ja vaikkemme voittaneet yhtään ottelua, näin treeneissä pelaajien menevän eteenpäin ja saimme ajettua sisään rooleja. Löysimme selkeät sävelet joukkueen kesken ja aloimme hitsautua yhteen. Meillä oli selkeä ja aggressiivinen pelityyli. Pelasimme kovaa ja kollektiivisesti, menimme aggressiivisesti hyökkäyslevypalloihin ja altavastaajana ne ovat aika lailla ainoita aseita pärjätä. Johdimme FIBA-tauolle lähdettäessä sarjaa ja osaksi pääsimme varmasti yllättämään, osaksi se oli alkuliitoa ja tietenkin voitot ruokkivat itseluottamusta, Koponen arvioi joukkueen alkukautta.
Vuosittain yksi tai useampi NBL-joukkue käy Pohjois-Amerikassa pelaamassa harjoitusotteluita NBA-joukkueita vastaan. Kesken vahvan liidon Breakers matkusti USA:han kohtaamaan Lauri Markkasen Utah Jazzin, Philadelphia 76ersin sekä Oklahoma City Thunderin.
- Olihan se mieletön kokemus, mutta tuli mietittyä kuinka järkevää se oli kesken kauden lähteä tuollaiselle kiertueelle. Siinä tuli kuitenkin aika paljon matkustusta.
- Seuran kannalta se oli kuitenkin tärkeä ja se sai tosi paljon näkyvyyttä. Pelaajat olivat tietenkin fiiliksissä päästä pelaamaan NBA-huippuja vastaan. Itse pääsin näkemään Lauria ja kävimme pelin jälkeen saunassa ja pääsimme vähän juttelemaan. Naureskelimme, että mitkä ovat todennäköisyydet kohdata tuolla tavalla.
- Suurin anti kiertueelta oli se, että vietimme yhdessä joukkueen kanssa paljon aikaa myös kentän ulkopuolella. Olihan se kuitenkin matkana raskas ja mukaan mahtui paljon matkusteluja, Koponen palaa NBA-kiertueen antiin.
Vajaan kolmen viikon kiertueensa aikana Breakers matkusti peräti 34 000 kilometriä. Vertailun vuoksi NBA-joukkueet matkustavat kuukauden aikana yli puolet vähemmän.
- Kyllä sen huomasi reissun jälkeen ensimmäisessä pelissä, että pelaajat olivat aika väsyneitä.
Mikäli twiitti ei näy yläpuolella, voit katsoa sen täältä.Shoutout to Tailor Made Suits for keeping our coaching staff looking 🔥 all season long #UNBREAKABLE pic.twitter.com/6GCz3uJVKA
— BNZ Breakers (@NZBreakers) February 11, 2025
USA:n kiertueen jälkeen Breakersin kauden suunta muuttui ja joukkue ajautui tappioputkeen. Kiertueen aikana joukkueeseen liittyi myös NBA-kentiltä tuttu 230-senttinen Tacko Fall. Hänen ajamisensa joukkueeseen sisälle osoittautui haastavaksi.
Koponen joutui muokkaamaan joukkueen pelijärjestelmän uusiksi, kun Fallia yritettiin saada sisään joukkueeseen. Samalla alkukaudesta hyvin toimineet roolitukset ja pelitapa menivät sekaisin.
- Meiltä lähti Freddie Gillespie pelaamaan Euroliigaa Milanoon ja seurajohto hankki Fallin hänen tilalleen. Fall oli jo USA:n kiertueella mukana, mutta loukkaantui heti ensimmäisissä harjoituksissa eikä pystynyt pelaamaan siellä. Sen jälkeen häntä kuntoutettiin ja ajettiin sisälle joukkueeseen.
- Se muutti joukkuetta emmekä olleet enää sama joukkue sen jälkeen. Meidän piti muuttaa sekä puolustus- että hyökkäyspeliämme, ja meillä oli käytännössä kaksi eri pelitapaa, riippuen pelasiko Fall vai ei. Oli se valmentajanakin opettavaista miten saa tuollaisen 230-senttisen pelaajan mukaan joukkueen pelitapaan ja hänestä parhaan irti. Meille osui siihen tosi vaikea jakso, jolloin hävisimme kahdeksan peliä putkeen varmaan 20 pisteen erolla kaikki.
- Meillä ei ollut matkustelujen takia juuri aikaa harjoitella. Treenasimme kahdesti viikossa ja jouduimme käyttämään pelejä treenitapahtumina, Koponen perkaa kauden vaikeaa ajanjaksoa.
Lopulta Breakers jäi sarjassa yhdeksänneksi kymmenen voiton ja 19 tappion saldolla.
- Löysimme loppua kohden keinot taistella voitoista ja muutama peli olisi voinut kääntyä meille. Emme me mestaruutta olisi voittaneet, mutta muutamalla voitolla olisimme pystyneet taistelemaan Play-In -paikasta pudotuspeleihin. Ennen kautta meille povattiin kymmenen voittoa ja siihen lopulta ylsimme.
Ensimmäinen kausi päävalmentajana oli Koposelle luonnollisesti opettavainen ja ero pelaamiseen on iso.
- Se oli jatkuvaa oppimista ihan päivittäisestä tekemisestä lähtien. Pelaajana sitä usein mietti, että miksi valmentaja ei muuta sitä tai tee tätä, mutta valmentajana on pystyttävä ajattelemaan enemmän kokonaisuutta ja miten paljon voi muuttaa ja miten nopeasti.
- Myös sen huomasi miten eri tavalla pelaajat sisäistivät asioita: jollekin toiselle jokin asia oli yksinkertainen ja hän ymmärsi heti, mutta jollakin toisella saattoi mennä siihen pidempi aika. Huomasi miten tärkeitä joukkueen kollektiivi ja joukkuetekeminen ovat.
- Paljon oppia tarttui mukaan ja huomasi kuinka haastavaa valmentaminen on. Pelaajana oli helppoa, kun tulit vain paikalle ja lähdit kotiin, mutta valmentaminen on 24/7-työtä. Se avasi kyllä silmiä, Koponen avaa kokemuksiaan.
Mikäli twiitti ei näy yläpuolella, voit katsoa sen täältä.Back home for our LAST GAME of the season this Wednesday 🗓️#UNBREAKABLE pic.twitter.com/bpu4Xpau5y
— BNZ Breakers (@NZBreakers) February 1, 2025
Matkustaminen oli myös yksi asia, joka kaudesta jäi Koposelle mieleen. USA:n kiertueen lisäksi Breakers joutui matkaamaan aina Australiaan pelaamaan vierasottelunsa. Sydney sijaitsi lähimpänä 3,5 tunnin lennon päässä, kun taas Perthiin joutui lentämään peräti kahdeksan tuntia. Lisäksi Breakers pelasi vain osan kotiotteluistaan Aucklandissa ja kiersi ympäri Uutta-Seelantia levittäen koripallon ilosanomaa pelaamalla kotiotteluitaan maan eri kolkissa.
- Kyllähän sitä tuli aika paljon istuttua lentokoneessa eikä Uutta-Seelantia tullut ikävä kyllä hirveästi nähtyä muuten. Onhan se kaunis maa ja tuli nähtyä aika monta erilaista korishallia kauden aikana. Kuulin kauden aikana, että teimme jonkinlaisen matkustusennätyksen, mutten tiedä kuinka monta kilometriä niitä lopulta tuli, mutta tulihan niitä.
Koposella jatkuu sopimus myös ensi kaudella. Hän piti NBL:ää hyvänä sarjana sekä kokemuksena.
- Tosi makea sarja ja hyvin markkinoitu. Peleissä oli tunnelmaa ja viihdettä ja hirveä vauhti. Monissa peleissä oli yli 10 000 katsojaa ja musiikki pauhasi. Se oli vähän sellainen NBA:n ja eurooppalaisen koriksen sekoitus.
- Ehdottomasti positiivinen kokemus. Sarja on hyvä ja oli hieno nähdä 17-vuotiaan Karim Lopezin kehittymistä. Hänestä povataan Miikka Muurisen ohella draftin parasta kansainvälistä pelaajaa. Mielenkiintoisia lupauksia molemmat, arvioi Koponen.
Kokonaisuudessaan kausi oli Koposelle silmiä avaava.
- Tiedän nyt kuinka paljon tämä vaatii ja päivät ovat aika pitkiä, kun haluat tehdä asiat hyvin ja huolella. Valmentaminen on tosi kiinnostavaa, siistiä, vaativaa ja välillä turhauttavaakin.
Karkkilan koripallokaupungista ponnistavan Aatu Kivimäen, 27, edellisestä miesten maaottelusta on ehtinyt vierähtää vuosi, ja silloinkin vastassa oli Tanska. Kuluneen vuoden aikana Saksan Bundesliigan Tübingenista Slovakian mestari Patrioti Leviceen siirtynyt Kivimäki luottaa siihen, että samat reseptit, joilla Tanska peitottiin vuosi sitten Espoo Metro Areenalla, pätevät myös tänä iltana Kööpenhaminassa.
Elias Valtonen, 25, on viimeisen parin vuoden aikana vakiinnuttanut asemansa paitsi Susijengin puolustuspään liimana, myös Espanjan ACB-liigassa. Vaikka Valtosen ja Susijengin suuryllätys EM-rankingin kärkijoukkue Serbiaa vastaan kuivui perjantaina kasaan viime minuuteilla, Euran Veivin kasvatti uskoo eilisen toimineen erinomaisena valmistavana harjoituksena paitsi maanantain Tanska-otteluun, myös ensi kesään.
Susijengin kokeneeseen osastoon kuuluva Ilari Seppälä, 31, teki susidebyyttinsä verrattain myöhäisessä iässä, mutta on 2020-luvun edetessä vakiinnuttanut paikkansa joukkueessa pelinrakentajana ja ”isojen pelien miehenä”. Viidenkymmenen pelatun A-maaottelun haamurajan kynnykselle päässyt Seppälä keskittyy tällä hetkellä mahdollisuuteen pelata terveenä ja toivoo voivansa olla joukkueen käytettävissä pitkään.
Awak Kuier pääsi viime kauden päätteeksi juhlimaan Italian mestaruutta Reyer Venezian paidassa. Hän haluaa uusia tempun myös tänä vuonna.
Severi Kaukiainen, 26, pelaa ensimmäistä täyttä kauttaan virolaisen Kalev/Cramon joukkueessa. Kaukiaisella on edessään iso kevät, kun hänellä on mahdollisuus kolmeen pokaaliin.
Roosa Lehtoranta on parannellut pari kuukautta sitkeää alaraajavammaa, mutta hänen seuransa Saarlouis Royals on pelannut vahvasti Saksan Bundesliigassa. Hyvin mennyt kausi on nostanut myös joukkueen odotuksia.
Perttu Blomgren, 23, aloitti kautensa sarajevolaisessa KK Bosnassa, mutta vaihtoi vuodenvaihteessa latvialaisen Ventspilsin joukkueeseen. Maisemanvaihdos on ollut Blomgrenille toivottu piristysruiske.
Sara Bejedin ensimmäiseen ammattilaiskauteen on mahtunut jo paljon. Vaikean alkukauden jälkeen unkarilaista Szekszardia edustava Bejedi on ottanut joukkueessa ison roolin.
Veera Pirttinen, 27, palasi yhden Korisliigassa vietetyn kauden jälkeen takaisin Euroopan kentille tehdessään kesällä sopimuksen Saksan Bundesliigassa pelaavan Luchse Hannoverin kanssa. Pirttisen alkukausi on ollut loukkaantumisten sävyttämä, mutta muuten Pirttinen on ollut tyytyväinen.
Anniina Äijänen, 29, otti uralleen uuden suunnan, kun Italian Serie A2:ssa pelaava Treviso nappasi Susiladies-pelaajan riveihinsä. Samalla Äijänen on saanut totuttautua hieman uudenlaiseen rooliin.