30.9.2024 14:00 Omaa kasvattajaseuraansa valmentava Tero Hassinen luottaa raakaan tekemisen tasoon ja haluaa pitää huolen, ettei urheilumenestyksestään tunnetulla Tampereella koripallo jää paitsioon.
Kuva: Joonas Cavén
Työmoraali. Se on Tampereen Pyrinnön alkavan kauden avainsana.
– Ja ainakin tällä hetkellä näyttää siltä, että työmoraalia omaavia pelaajia meiltä löytyy, toteaa päävalmentaja Tero Hassinen.
Lähtökohta on siis toivotunlainen. Sen sijaan se vie vielä aikansa, että Hassinen ja hänen apuvalmentajansa saavat kaikki kokoonpanossa samalle sivulle ja koko kentällisen osallistumaan aktiiviseen pelitapaan molemmissa päissä kenttää.
– Emme ole valinneet helpointa tietä. Olemme asettaneet tässä haasteen sekä valmennukselle että joukkueelle, mutta se on mielenkiintoinen haaste, jonka haluamme kohdata. Raaka tekemisen taso on teemamme, ja kaikki muu on toissijaista, Hassinen summaa.
Sinänsä Tero Hassisen valitsema avainsana ei tule yllätyksenä. Hänen kova vaatimustasonsa nostettiin viime talvena esille Aamulehdessäkin. Toisaalta hän myös kertoo kehittyneensä valmentajana nuorten päiviensä jälkeen eikä näe itseään minään armeijakurin ylläpitäjänä.
– En minä nyt aikuisia ihmisiä pompota, mutta totta kai, jos oman toimintansa takia mokaa, niin pitäähän siitä jonkinlainen huomautus tulla. Niinhän se toimii yhteiskunnassa kaikkialla. Kun ollaan kentällä tai harjoitussalissa, se on sentään meidän työmme, ja työntekoon pitää suhtautua vakavasti.
Onneksi asia ei Pyrinnössä aiheuta hänelle kummoista päänvaivaa, sillä joukkueen sisäinen vaatimustaso on korkealla. Siitä pitävät huolen hänen kokoonpanonsa kokeneemmat avainpelaajat, joille työnteko tulee luonnostaan.
– Riku Laine on hyvä esimerkki pelaajasta, jota ei todellakaan tarvitse potkia suorituksiin, ja Antero Lehto jaksaa vielä nelikymppisenäkin painaa sata lasissa, Hassinen mainitsee.
Kokoonpanon konkreettisesta valmiustasosta ja roolien tasapainosta Hassinen ei vielä lähde puhumaan. Alkusyksystä on keskitytty lähinnä kuntopuolueen ja pistämään itsensä koville. Aikuisten sopimuspelaajien ohelle on nostettu harjoitusrinkiin nuoria akatemiasta, eikä tosipaikan näyttöjä ole vielä kertynyt merkittävästi.
Tilanne Pyrinnössä on kokonaisuudessaan aiempiin vuosiin nähden poikkeuksellinen. Kun Hassinen aloitti päävalmentajana viime marraskuussa, joukkueen tavoitteena oli vaikean alkukauden jälkeen katkaista tappiokierre ja taistella tiensä pudotuspeleihin. Sitä ennen tamperelaiset oli nähty playoffeissa 17 vuotena putkeen – ja jyrkästä noususta huolimatta 17:ään putki myös jäi.
– Kyllä lähtökohtainen tavoitteemme on päästä taas pudotuspeleihin. Sen jälkeen kaikki on auki, ja mietitään uusi. Kun Pyrintö alkoi 2000-luvun alussa menestyä tasaisesti, kulttuuri muuttui menneistä paljon, ja nyt siihen on totuttu, että kuulumme Suomen parhaimmistoon. Tampere on iso urheilukaupunki, kun ottaa huomioon jääkiekon, jalkapallon, salibandyn ja nyt vielä pesäpallonkin. Emme anna koripallon olla mikään mustalammas.
Pyrinnön menestys on Hassiselle merkittävä asia muutoinkin kuin vain nykyistä nelivuotista valmentajapestiä ajatellen. Hän on paljasjalkainen tamperelainen ja kulkenut seuran junioripolun A-poikiin asti. Harvinaislaatuiseen tapaan hän alkoi tehdä siirtymää valmentamisen puolelle jo 17-vuotiaana.
– Aluksi oli tarkoitus vain vähän paikata kolmosvalmentajana 89-pojissa, mutta kun ensin poistui kakkosvalmentaja ja sitten hyvin nopeasti päävalmentajakin, niin yhtäkkiä minulla olikin 25 itseäni vain kuusi vuotta nuorempaa poikaa johdettavana.
Se käynnisti uran, joka on vienyt Hassista nuortenjoukkueiden kautta ensin BC Nokiaan pitkäksi ajaksi ja yhdeksi kaudeksi Uudenkaupungin Korihaihin, josta hän palasi Tampereelle kasvattajaseuransa peräsimeen.
Kentän laidalla hän ei käytä energiaansa miettien, ketä ja mitä hän valmentaa, vaan suhtautuu työhön intohimolla ympäröivistä olosuhteista riippumatta.
– Työtilanteiden ulkopuolella kuitenkin sitä joskus yllättäen pysähtyy miettimään, että hemmetti, minähän olen Pyrinnön edustusjoukkueen päävalmentaja. Seuran, jota olen edustanut lapsesta alkaen. Erityisesti silloin, kun joutuu kysymään itseltään, onko se kaikki sen arvoista, niin tajuaa, kuinka etuoikeutettu onkaan.
Korihaiden ja Hongan välisessä pudotuspelisarjassa jokainen ottelu on toistaiseksi päättynyt kotivoittoon.
Tampereen Pyrintö otti puolivälierien ensimmäisen voittonsa vain yhden pisteen erolla ja vieraskentällä.
Vain yksi Korisliigan neljästä puolivälieräsarjasta on parhaillaan tasoissa. Lopuissa tilanne on 2–0, joskaan ei poikkeuksetta ennakkosuosikin hyväksi.
Tampereen Pyrinnön ja Salon Vilppaan toisesta puolivälieräkohtaamisesta tuli huomattavasti tiukempi trilleri kuin ensimmäisestä.
Kataja Basket nappasi vierasvoiton Kauhajoelta heti puolivälierien käynnistykseksi. KTP-Basket sen sijaan puolusti kotikenttäänsä onnistuneesti, vaikka haastajat pääsivät kahden pisteen päähän.
Samu Adler ja Mikael Aalto kuuluivat Korisliiga-illan hahmoihin, kun ensimmäiset puolivälieräpelit paketoitiin Salossa ja Uudessakaupungissa.
Korisliigan puolivälierissä toisensa kohtaavat tiistaina 24. maaliskuuta kovia kokenut Kauhajoki ja sijoitustaan parempi Kataja sekä jatkuvasti kehittyvä KTP ja merkittävällä kokemusedulla siunattu Seagulls.
Korisliigan puolivälierissä toisensa kohtaavat maanantaina 23. maaliskuuta jatkosarjavoittaja Salon Vilpas ja alemmassa jatkosarjassa huippumenestynyt Tampereen Pyrintö sekä varmaan joukkuepeliin luottava Korihait ja kenttää hurjasti juokseva Tapiolan Honka.
Pantteripatsaan jo häämöttäessä kahdeksan joukkueen ulottuvilla Korisliiga-kausi on tullut vuoden jännittävimpään vaiheeseen. Kevään pudotuspeleihin on valittu 18 erotuomaria jakamaan oikeutta kauden ratkaisuhetkissä.
Salon Vilpas varmisti jo aiemmin sarjavaiheen voiton ja lähtee playoffeihin sijalta yksi. Kauhajoen kotietu oli ennestään varmaa, mutta ottelutulos lukitsi joukkueen sijalle kaksi. Muutkin kotietupaikat ratkesivat tänään, ja samalla valkeni alemman jatkosarjan pudotuspelisijojen järjestys.