7.6.2012 Suomen Koripallon Pelaajayhdistyksen uudeksi puheenjohtajaksi on valittu tulevaksi kaudeksi I divisioonan Tapiolan Honkaan siirtyvä maajoukkuetakamies Tuomas Iisalo, 29. Loviisalaislähtöisen Iisalon mukaan Pelaajayhdistys on aktivoitunut kiitettävästi viime vuosien aikana.
Urallaan 57 miesten maaottelua pelannut Tuomas Iisalo on Pelaajayhdistyksen uusi puheenjohtaja.
Pelaajayhdistys pyrkii saamaan kaikki koripallon aktiivipelaajat mukaan toimintaansa, kertoo kuvassa miesten PM-kultaa juhliva Iisalo.
Iisalon mielestä pelaajissa on valtava voimavara hyödynnettäväksi koripallon kokonaisvaltaisessa kehitystyössä. Kuvat: Tomi Kaminen & Ville Vuorinen.
Suomen Koripallon Pelaajayhdistys näki päivänvalon 1980-luvun lopussa, jolloin koripallon silloisen mestaruussarjan aktiivipelaajat kokoontuivat yhteiseksi kattojärjestöksi ajaakseen etujaan. Viimeisen kahden vuosikymmenen aikana Pelaajayhdistys on elänyt hiljaiseloa, mutta edellisen parin vuoden aikana toiminta on jälleen aktivoitunut.
– Pelaajayhdistyksen toiminnassa on ollut erinäisiä nousu- ja laskukausia. Nyt pyrimme saamaan suuressa mittakaavassa kaikki koripallon aktiivipelaajat I divisioonia, naisten SM-sarjaa, ulkomailla pelaavia ammattilaisia sekä juniorimaajoukkuepelaajia myöten mukaan toimintaamme, kertoo Iisalo.
Pelaajayhdistys kokoontuu vuosittain Korisliigan eri infotilaisuuksien, kuten kauden avausinfon sekä playoff-infon, kaltaisten tapahtumien yhteydessä. Yhdistykseen kuuluvat pelaajat ovat vuosien saatossa pyrkineet tuomaan yhteisen äänensä julki muun muassa Koripalloliiton alaisten sarjojen toimintaan ja käytäntöihin liittyen.
Suurin osa Pelaajayhdistyksen sisäisestä kommunikaatiosta tapahtuu pelaajaedustajien ja hallituksen jäsenten (Juho Nenonen, Hanno Möttölä, Roope Suonio, Jukka Kataja & Iisalo) välillä hyödyntäen sosiaalisen median tuomia mahdollisuuksia. Jokaisella joukkueella tulee olemaan vastaisuudessa kaksi pelaajaedustajaa yhdistyksen listoilla.
– Suurimpana haasteenamme pidän sitä, että saamme kaikki mahdolliset pelaajat kerääntymään Pelaajayhdistyksen suojiin ja tiedon yhteisistä asioista kulkemaan kaikille jäsenille. Tiedonkulku ei ole ongelma, mutta pelaajien aktivoituminen on tärkeää, Iisalo miettii.
– Tahdomme käydä keskustelua paitsi koripallon sisäisistä asioista, myös yleisesti urheilun asemasta suomalaisessa yhteiskunnassa ja päätöksenteossa.
Pelaajayhdistyksen asialistalla kaikkein konkreettisimpina puheenaiheina ovat viimeisen kahden vuoden aikana olleet Korisliigan ottelumääräuudistus sekä Korisliigan yleissopimuksen laatiminen yhdessä liigaseurojen kanssa. Neuvottelut asian tiimoilta ovat jo alkaneet.
– Nyt koemme kaikkein tärkeimmäksi Korisliigan yleissopimuksen laatimisen. Muut ajankohtaiset asiat liittyvät pelaajien järjestäytymiseen ja yhteistyökumppanien sekä avustusten kartoittamiseen, Iisalo valaisee.
– Lisäksi selkeää edistystä on se, että olimme mukana Korisliiga-seurojen edustajien kokouksessa. Keskusteluyhteys on nyt avattu, ja pyrimme tulevaisuudessa olemaan tasaveroinen keskustelukumppani. Hyvä alku on se, että tässä vaiheessa meitä kuunnellaan ennen päätöksentekoa ja on ollut miellyttävää havaita, että olemme useimmissa asioissa vahvasti samoilla linjoilla seurojen kanssa.
Koripallon Pelaajayhdistys kuuluu lisäksi Suomen huippu-urheilijoiden unioniin eli SHU:hun yhdessä jääkiekon, jalkapallon ja pesäpallon pelaajien sekä yksilöurheilijoiden kanssa.
– SHU:hun kuuluu kaikkiaan 3000 huippu-urheilijaa, ja sillä saralla käynnissä on merkittäviäkin hankkeita. Hallitusohjelmaan on kirjattu, että urheilijoiden ja luovien alojen työntekijöiden sosiaaliturvan tila tarkastetaan. Sosiaali- ja terveysministeri Paula Risikko nimittää työryhmän, johon on ehdolla myös koripalloedustaja, Iisalo paljastaa lisäten, että Koripallon Pelaajayhdistystä on kuultu myös Huippu-urheilun muutostyöryhmän (HUMU) taholta.
Iisalo päättää puheenvuoronsa todeten, että Pelaajayhdistyksen toiminnan kehittämisessä ensisijaisen tärkeää on saada nuoret pelaajat ymmärtämään yhdistyksen merkitys.
– Ajamme pääasiallisesti nuorten, nousevien pelaajien etuja. Useat kohdat, joihin haetaan muutosta, ovat pitkän aikajänteen asioita – kiitos näistä erityisesti Hanno Möttölälle ja Esa Mäki-Tulokkaalle, jotka ovat useita vuosia tehneet korvaamatonta duunia yhdistyksen eteen. Haasteemme on nyt saada nuoret ymmärtämään pitkän tähtäimen edut pelaajayhdistyksen toiminnassa, Iisalo luennoi.
– Kaikista suomalaisen koriksen parissa toimivista ammattilaisista pelaajat muodostavat suurimman ryhmän. Se on valtava voimavara, jota ei ole tähän mennessä hyödynnetty tarpeeksi koripallon kehitystyössä. Futiksessa viidellä sarjatasolla on vastaavassa kattojärjestössä jo 1500 jäsentä, ja pelaajat siellä kokevat yhdistystoiminnan laajasti yleishyödylliseksi.
Kansainvälinen koripalloliitto FIBA on hyväksynyt sääntöihin muutoksia, jotka astuvat voimaan kauden 2017/18 alusta. Alla yhteenvetoa askelsäännön sekä epäurheilijamaisen virheen tuomitsemisen muutoksista.
Koripalloliitto käynnistää valtakunnallisen hankkeen, jonka avulla halutaan parantaa ottelutapahtumien ilmapiiriä ja tuottaa seuroille työkaluja epäasiallisen käytöksen kitkemiseen.
Lauantaina Suomen Koripalloliiton valmennuskeskuksessa Kisakalliossa kokoontunut liittovaltuusto hyväksyi kilpailu- ja kurinpitosäännöt pelikaudelle 2015-16. Sääntöihin tuli merkittäviä muutoksia, jotka koskivat viime aikoina koripallopiirejä puhuttaneita kilpailusääntöjen rangaistuspykäliä koskien edustuskelvottoman pelaajan peluuttamista sekä pelaamisoikeuden laajentamista rinnakkaislisenssillä.
NBA:sta ja Euroliigasta liikkeelle lähteneet reilun pelin säännöt rantautuvat kauden 2012/13 aikana myös suomalaiseen koripalloon kansainvälisen koripalloliiton FIBA:n linjausten mukaisesti. Uusilla sääntötarkennuksilla halutaan rohkaista pelaajia, valmentajia sekä erotuomareita kitkemään peliin kuulumatonta huonoa käytöstä ottelutapahtumista.
Kansainvälinen koripalloliitto, FIBA, on muuttanut koripallokenttää koskevia sääntöjään. Sääntöuudistuksen myötä useampi kentällä olevien rajamerkintöjen paikka muuttuu. Suomessa uudet kentän viivoja koskevat säännöt tulevat voimaan 1.7.2010 alkaen.
Suomen Koripalloliiton tekemä päätös ulkomaalaiskiintiöiden poistamisesta on viime viikkojen aikana synnyttänyt laajasti julkista keskustelua. Osin keskustelua on käyty omien ennakkoluulojen vankeina kokonaisuutta näkemättä. Koripalloliitto haluaa omalta osaltaan vielä taustoittaa päätöksen syntyä ja näkemyksiään vaikutuksista antamalla seuraavan julkilausuman.
Suomen Koripalloliitto on avannut uuden tilastopalvelunsa. Pelikaudella 2006-07 tilastopalvelu kattaa miesten ja naisten kaksi ylimmäistä sarjatasoa eli mestaruussarjat ja I divisioonat. Laajan tilastovalikoiman lisäksi palvelu tarjoaa live-seurannan Korisliigan ja naisten SM-sarjan otteluista.
Koripalloliiton liittohallitus on Helsingissä pitämässään kokouksessa päättänyt miesten ja naisten SM-sarjojen uusista ulkomaalaiskiintiöistä. Miesten SM-Koriksessa sallitaan pelikaudella 2004-05 kaksi ja naisten SM-sarjassa yksi EU- ja ETA-alueiden ulkopuolinen vahvistus. Samat säädökset koskevat myös Suomen Cup –kilpailuita.
Kansainvälinen koripalloliitto FIBA on muuttanut koripallon pelisääntöjä, jotka Suomen Koripalloliiton liittohallitus on päättänyt ottaa käyttöön 1.8.2003 alkaen. Keskeisimmät sääntömuutokset koskevat 24 sekunnin sääntöä, aikalisiä ja ylösheittoja.
Koripalloliiton valtakunnallisten sarjojen tilastopalvelu muuttui kaudelle 2024–25. Kun tulospalvelukin on uusi ja tilastojen näyttämisessä ollut ajoittaisia haasteita, päätimme kerätä lyhyen oppaan sille, mitä löytyy mistäkin.