Vuoden pelaaja Lassi Nikkarinen odottaa uutta sopimusta ja valmistautuu elämänsä ensimmäiseen kesätyöhön – ”Urheilijat nähdään turhan helposti vain urheilijoina”

23.5.2025 10:15 Helsinki Seagullsin Lassi Nikkarinen etsii uransa huipulla seuraavaa ammattilaissopimusta mutta valmistautuu samalla myös urheilu-uran jälkeiseen elämään. Aloittelevaa oikeustieteiden opiskelijaa kiinnostavat edelleen ulkomaiden koripalloparketit.

Lassi Nikkarinen on parin viikon tauon jälkeen vihdoin valmis harjoituskentälle. Hän saapuu kotoaan Espoosta metrolla Helsingin keskustaan ja astelee hallille mieli virkeänä.

– Ensin juhlittiin mestaruutta, ja sen jälkeen pelkästään huilasin. Vietin aikaa tyttöystäväni ja koirani kanssa ja kävin pelaamassa muutaman kierroksen golfia. Olen tehnyt joskus vuosia sitten senkin virheen, että olen lähtenyt treenikesään välittömästi, ja silloin henkinen jaksaminen on ollut koetuksella. Sitä huomaa juuri ennen runkosarjan alkua, että tekeminen on väsähtänyt puolivillaiseksi, ja tajuaa, että kyllä alkuun olisi pitänyt ottaa lepo.

Nikkarinen voitti tänä keväänä toisen Korisliiga-mestaruutensa Helsinki Seagullsin riveissä ja samalla uransa ensimmäisen Vuoden pelaaja -palkinnon. Samalla haaviin tarttui vielä kaiken kaikkiaan kolmas Vuoden puolustuspelaajan tunnustuskin.

Erityisesti nyt lepo on tullut tarpeeseen, sillä hän on viime koripallokauden ohessa suorittanut aina tilanteen salliessa oikeustieteen opintoja ja nyt kesällä on treenaamisen ohessa edessä elämän ensimmäinen aito kesätyöpaikka.

– Teen pari työvuoroa viikossa aika joustavalla aikataululla asianajotoimistossa. Autan sen, minkä pystyn. Juridiset toimet, joihin ensimmäisen vuoden opiskelija saa osallistua, ovat aika rajalliset. Enemmän se on tutustumista ja alan työkulttuurin opettelua. Odotan silti innolla, koska ainahan sitä voi lukea, mitä asiat ovat, mutta kyllä oma kokemus on paras oppi.

Nikkarinen on nyt 28-vuotias ja pelannut koripalloa ammattilaisena jo pitkään. Se tarkoittaa, että kesät kahvilantiskin takana ovat jääneet kokematta, kun kaudelta on maksettu palkkaa ja kesät on omistettu taitojen ylläpitämiselle. Nytkin sysäys toimistotöihin on tullut puhtaasti opintojen kautta, joita pelaaja suorittaa varmistaakseen itselleen kiinnostavan urapolun senkin jälkeen, kun tossut on ripustettava naulaan.

– Luulen, että tässä roolissa asianajotoimistossakin on aika paljon niin sanottua hanttihommaa luvassa, hän naurahtaa.

– Onhan minulla ollut erittäin hyvä tilanne siinä mielessä, että ei ole ollut ikinä taloudellista pakkoa mennä toisiin töihin koripallon ohessa, ja olisi liigallekin suosiollista, jos kaikki muutkin siihen pystyisivät. Mutta onhan siinä varmaan jonkinlaisen elämänkokemuksen jättänyt kokematta, kun ei ole tarvinnut varsinaisesti töissä käydä. Urheilu-uraa on toisaalta jäljellä vähemmän vuosia kuin sen jälkeen seuraavaa uraa, joten ehdin kyllä vielä tehdä töitä.

Se on totta. Ammattiurheilijan ura loppuu tyypillisesti viimeistään 40 ikävuoden paikkeilla. Mutta kuten todettu, Nikkarinen on vasta 28-vuotias, eikä uranvaihto ole ajankohtainen. Opinnot etenevät siksi rauhalliseen tahtiin. Hän opiskelee Lapin yliopistossa ja suorittaa tutkintoaan etäopiskeluna aina sen verran kuin kulloinkin ehtii. Eteneminen on suunniteltua ja järjestelmällistä, mutta se tapahtuu vielä toistaiseksi täysin koripallon ehdoilla.

Ensisijaisesti Nikkarinen tähyilee seuraavaa ammattilaissopimustaan lajin parissa.

– Agenttini työskentelee parasta aikaa, ja odotan sopimustarjouksia. Mikäli sellainen tulisi ulkomailta, se olisi ehdottomasti vaihtoehto. Ei se varsinaisesti opintojani mihinkään kaataisi, koska voin seurata luentoja, lukea kirjoja ja suorittaa tenttejä tietokoneen välityksellä. Kun opintopaikka on Rovaniemellä, niin eipä se tilannetta muuta, olin sitten Helsingissä tai Keski-Euroopassa, Nikkarinen pohtii.

On suorastaan hieman ironista, kuinka julkisia Nikkarisen tulevaisuuden suunnitelmista on tullut, kun ottaa huomioon, että hän on parhaillaan urheilijana uransa huipulla. Osasyy oikeustieteen opintojen esille nousuun olikin pelaajan Helsingin Sanomille antama rohkea ja rehellinen haastattelu, jossa ruodittiin muun muassa urheilupiireissä eläviä tarpeettoman mustavalkoisia ja raaistuneita asenteita.

Häntä itseään ei häiritse ajatus siitä, että hänet nähtäisiin jatkossa kahden eri ammattiprofiilin edustajana.

– Urheilijat nähdään turhan usein vain urheilijoina, vaikka monella meistä on elämässämme paljon muutakin, hän sanoo.

Nikkarinen haluaa ehdottomasti, että häntä itseään nuoremmatkin palloilijat näkevät, että on täysin mahdollista urheilla ja samalla myös esimerkiksi opiskella tai toteuttaa itseään muilla tavoin.

– Muutoinkin palaute, jota olen piireissä saanut tuosta mainitusta haastattelusta, on ollut lähinnä positiivista. Minut on kotona opetettu siihen, että mielipiteensä kannattaa sanoa, ja jos joku on eri mieltä, niin sitten käydään keskustelua. Ei ole maailmanloppu olla eri mieltä. Ja kun ihminen saa itseni tavoin urheilijana tai muuna näkyvänä hahmona sellaisen alustan, jolla tärkeistä asioista pääsee puhumaan, niin se mahdollisuus kannattaa silloin käyttää.