1.6.2023 12:32 Kauhajoki ei onnistunut lopulta mestaruutensa uusimisessa, mutta takamies Severi Kaukiainen näkee kaudessa monia onnistumisia. Hän itse sai palkintokaappiinsa yhtä aikaa tunnustuksen sekä vuoden pelaajana että vuoden kuudentena pelaajana.
Severi Kaukiainen on viihtynyt Kauhajoella. Kuva: Ville Vuorinen
Kauhajoen kausi 2022–23 muistetaan kotimaan koripallopiireissä vielä pitkään. Menestystä tuli niin FIBA Europe Cupissa kuin miesten Korisliigassakin, mutta runkosarjavoitostaan huolimatta Karhu ei pystynyt enää tänä vuonna mestaruuttaan uusimaan.
Sen sijaan joukkueen takamies Severi Kaukiainen pokkasi hopeamitalinsa oheen korkeimman tunnustuksen, jota yksilötasolla voidaan antaa: hänet valittiin Korisliigan vuoden pelaajaksi.
– Nyt kun pöly on vähän laskenut, alkaa vihdoinkin arvostaa kaikkea sitä, mitä kauden aikana saavutimme. Sitä kuinka hyvin menestyimme yhtä aikaa sekä europeleissä että Korisliigassa, vaikka ottelutahti oli todella kova ja kohtasimme vaikeita väsyneitä hetkiä. Silti voitimme runkosarjan kotimaassa ja pääsimme kamppailemaan mestaruudesta finaaliin saakka. Totta kai se harmittaa, että kaikkein korkein tavoitteemme jäi saavuttamatta, mutta isossa kuvassa onnistuimme aika monella tavalla, Kaukiainen kertaa.
Valinta niin sanotuksi MVP:ksi eli vuoden pelaajaksi saattoi itsessään tulla yllätyksenä, mutta Kaukiainen oli jo ennen siitä kuulemista ehtinyt kelata kasettia taaksepäin ja analysoida suorituksiaan.
Pelaajan tilastokorttiin kertyi runkosarjan aikana 13 pistettä, 2,5 levypalloa, viisi koriin johtavaa syöttöä ja 1,1 riistoa ottelua kohden, ja kaikki nämä saavutukset kertyivät keskimäärin 24 minuutin peliajalla.
– Kun jo kauden lopussa pohdin sitä, miten itse olin suoriutunut ja kuinka paljon olin mennyt pelaajana eteenpäin, osasin olla kyllä tyytyväinen ja ylpeä. Mutta nyt kun asiaan saa vahvistuksen vielä valmentajilta ja pelaajilta tällaisen tunnustuksen muodossa, niin tuntuuhan se hyvältä. Ei sitä pelaajankaan aina tarvitse vain nöyristellä, vaan eiköhän tässä vaiheessa jo saa tuntea vähän ylpeyttä työstään.
Ja niin saakin. Siitä kaikki varmasti ovat samaa mieltä. Erityisesti tällaisessa tilanteessa, kun palkinnossa on vielä hyvin poikkeuksellinen lisämauste mukana: vuoden kuudes pelaaja.
Ei ole alkuunkaan tavanomaista, että sama pelaaja voittaa yhtä aikaa sekä vuoden pelaajan että vuoden kuudennen pelaajan palkinnon. Jälkimmäisenä mainittu meriitti kuitenkin vaatii, että pelaajan on täytynyt tulla vähintään puolissa otteluista peliin penkiltä, eikä moni tähtipelaaja työskentele sellaisessa roolissa.
Kaukiaisella kuitenkin oli oikeus molempiin palkintoihin päättyneen kauden osalta.
– Tämä yhdistelmä on varmaankin se harvinaisin mahdollinen, mutta se kertoo ennen kaikkea siitä, kuinka laadukas kokoonpano meillä tänä vuonna oli. Kun runko on leveä, niin jonkunhan sieltä penkiltä on pakko tulla. Ei se minua ole haitannut.
Kaukiaisen ohella Kauhajoen takakentällä kiersivät Henri Kantonen ja Cameron Jones. Avauksen ja vaihdon roolit jakautuivat kolmikon kesken pitkälti niin sanottujen match-upien mukaan eli sen perusteella, kuka milloinkin soveltui parhaiten pelaamaan vastustajan vastaavan pelipaikan pelaajaa vastaan.
– Vaihtomieskin pystyy vaikuttamaan peliin todella paljon. Monet roolit avausviisikon ulkopuolella ovat hyvin merkittäviä, ja itse toisaalta myös tykkään siitä ulottuvuudesta, että voin kentän laidalla lukea peliä ja tutkia vastustajan strategian toteutusta jo vähän ennakkoon. Sitten kun pääsee itse kentälle, tietää heti ensimmäisestä askeleesta alkaen, mitä on vastassa.
Kaukiainen kuuluu kesäkuun Susijengi Rising Stars -leiritykseen, joka kohtaa juhannusviikolla kotiturnauksessa Latvian ja Viron.
Suomen Koripalloliitto on ottanut erotuomaritoiminnassa uuden askeleen matkallamme tavoitetta saattaa suomalainen erotuomaritoiminta maailmanluokan tasolle. Uudessa tehtävässä aloittaa Ari Mikkola.
Hallitseva Suomen mestari joutui takaa-ajaksi Bulgarian mestaria BC Rilski Sportistia vastaan. Loppukiri jäi kuitenkin vajaaksi ja bulgarialaiset etenivät jatkoon 71–64-voitolla.
Viimeisen kymmenen vuoden ajan Salon Vilpasta Korisliigassa edustanut Tapiolan Hongan kasvatti Juho Nenonen, 37, lyö pelitossut naulaan. Nenonen ilmoitti päätöksestään tiistaiaamuna sosiaalisessa mediassa. Nenosen uran kruunut olivat kolme Suomen mestaruutta, kaksi cupin mestaruutta, kausi Argentiinassa sekä vuodet Susijengin kanssa.
Mestarien liigan karsintoihin ja tulevaan Korisliiga-kauteen valmistautuva hallitseva Suomen mestari BC Nokia on solminut sopimuksen Antti Kanervon, 35, kanssa.
Munkkiniemen Kisapoikien kasvatti ja Korisliigan kehittynein pelaaja Teemu Suokas, 188 cm ja 23 v., siirtyy Puolan suurseura Slask Wroclaw’n riveihin 1+1-vuotisella sopimuksella. Suokas vahvistaa Slask Wroclaw’n II-joukkuetta sen ainoana ulkomaalaisvahvistuksena, mutta on myös FIBA:n Mestarien liigaa pelaavan edustusjoukkueen käytössä.
Suomen Koripalloliitto ja mainos- ja liikelahjamaailman syövereissä vaikuttava Millpoint ovat solmineet jatkosopimuksen.
Alunperin helmikuulle kaavaillut naisten ja miesten Suomen Cupin finaalit jäävät tällä kertaa pelaamatta. Suomen Cupin kehitystyö kuitenkin jatkuu ja tavoitteena on ottaa se taas seuraavina vuosina osaksi Koripalloliiton kilpailujärjestelmää.
Viimeiset kaksi kautta Helsinki Seagullsissa viettänyt ja helsinkiläisjoukkueen sen ensimmäiseen Suomen mestaruuteen johdattanut Tapiolan Hongan kasvatti Okko Järvi, 193 cm ja 28 vuotta, siirtyy alkavaksi kaudeksi Viron-Latvian liigaa ja FIBA Europe Cupia pelaavan Pärnu Sadamin riveihin.
Uudenkaupungin Korihaiden kolmas ulkomaalaisvahvistus on yhdysvaltalainen Dravon Mangum. 24-vuotias laituri aloittaa Korisliigassa ammattilaisuransa valmistuttuaan Louisiana Techin yliopistosta.
Helsinki Seagulls on tehnyt sopimuksen joukkuetta historiallisella mestaruuskaudella 2022-23 edustaneen 29-vuotiaan yhdysvaltalaisen Jeffrey Carrollin kanssa. Carroll valittiin kyseisellä kaudella Korisliigan vuoden ulkomaalaispelajaaksi ja hän oli mestaruusjoukkueessa isossa roolissa.