3.4.2020 08:11 Antero Lehto, 35, on Tampereen Pyrinnön ja Korisliigan ikoninen konkari, joka on ehtinyt pelata Suomen pääsarjatasolla jo huimat kaksikymmentä kautta. Pitkän uransa merkityksellisimmiksi valmentajikseen Lehto nostaa Kimmo Salosen, Kimmo Kujansivun, Ilkka Mattilan, Jarmo Laitisen, Ismo Niemen, Pieti Poikolan ja Sami Toiviaisen.
Antero Lehdon taustalta löytyy nipullinen valmentajia, jotka ovat tuttuja nimiä koriskansalle. Kuva: Ville Vuorinen.
Lehto aloitti koripallon vuonna 1992, jolloin Pyrinnössä ei ollut hänen oman ’84-ikäluokkansa ikäryhmää, joten piskuinen kahdeksanvuotias heitettiin kaksi vuotta vanhempien sekaan. Ikäluokan päävalmentaja Kimmo Salonen otti Lehdon avosylin vastaan.
– Yksittäinen tilanne on jäänyt verkkokalvoille, jossa olemme Kimmon kanssa Harjuntaustan koululla pukuhuoneessa ja teimme istuvaltaan pallonkäsittelyä. Kimmo sanoi, että se on Antero sellainen homma, että susta tehdään takamies. Siitä sitten mentiin kotiin ja alettiin tekemään niitä samoja juttuja, Lehto muistelee.
– Kimmo antoi niinkin nuorelle kaverille mahdollisuuden, vaikka kaksi vuotta on siinä iässä aika iso ero. En kokenut olevani joukkueessa ulkopuolinen ja siitä iso kiitos Kimmolle.
– Näin kolmekymmentä vuotta myöhemmin Kimmoa katsoessa, ei hän ole vanhentunut ulkoisesti laisinkaan, Lehto lisää naureskellen.
Hiljalleen Pyrinnön juniorimyllyyn syntyi uusia ikäluokkia ja Lehto päätyi pitkälti pelaamaan vuotta vanhempien ’83-ikäluokan kanssa, jossa toimi valmennuspari Kimmo Kujansivu ja Ilkka Mattila.
– Meillä oli mukavasti porukkaa ja valmentajilla oli aika paljon kaitsemista kekseliäiden murrosikäisten poikien kanssa. Niistä ajoista on jäänyt mieleen, että Kimmo opetti tosi paljon taidon merkitystä. Tehtiin todella paljon erilaisia pallonkäsittely- ja syöttöharjoituksia sekä mitä ihmeellisempiä lay-upeja, joita on jäänyt varastoon.
– Yhtä lailla Kimmo ja Ilkka molemmat korosti voimaharjoittelun merkitystä. Niinä vuosina on keppijumpan kautta iskostettu mieleen rinnallevedot ja tempaukset, jotka on auttanut todella paljon fyysisten ominaisuuksien edistämisessä.
Lehto murtautui Tampereen silloisen edustusjoukkueen Pyrbasketin kokoonpanoon verrattain varhain kuusitoistakesäisenä. Pyrbasketia valmensi silloin legendaarinen Jarmo Laitinen, jonka apuun tuli myöhemmässä vaiheessa Ismo Niemi, josta Lehdolla on hienoja muistoja juniorivuosilta.
– Ismon kanssa voitimme A-poikien Suomen mestaruuden ja Scania Cupin, joka nuorena poikana tuntui melkein maailmanvalloitukselta.
Sitä aikaisemmin kesän 2000 Pyrbasketin harjoitusrinkiin oltiin kerätty miesten lisäksi A-poikia ja kesäajan treenejä vetivät pääosin Kujansivu sekä Miikka Sopanen. ”Jarkki” Laitinen seurasi harjoituksia analyyttisin ottein katsomosta.
– Jossain juhannuksen tienoilla Jarkki pyysi katsomoon juttelemaan ja pyysi koko kaudeksi Pyrbasketin treenirinkiin mukaan. Se oli lähtösykäys ja antoi motivaatiota tehdä hommia sen eteen, että pääsisi myös pelaamaan. Jarkki oli tavallaan pääsarjauran aloituksen mahdollistaja.
– Jarkki antoi silloin 16-vuotiaalle Anterolle aika surutta hyviäkin minuutteja keskellä peliä siihen nähden, että A-pojat ja alle 22-vuotiaiden SM-sarja oli ne sarjat, joissa pääsääntöisesti tuli ne minuutit. Hän osasi luottaa ja satsata nuoriin pelaajiin.
– Ylipäätänsä Jarkin ja Ismon aika opetti siihen, minkälaista pääpiirteittäin pelit miesten tasolla on. Opettivat sen kulttuurin, että kaikki asiat pitää ansaita ja mitään ei tule ilmaiseksi. Kovalla työllä saa joskus sen palkinnon.
Kaudeksi 2008/09 Pyrinnön päävalmentajaksi saapui Pieti Poikola, jonka kaksiosaiseen aikakauteen osuvat tamperelaisten mestaruusvuodet. Näinä vuosina Lehdon palkintokaappiin kertyi kolme Suomen mestaruutta (2010, 2011, 2014) sekä hän arvokisaedustus MM-kisoihin kesällä 2014 Bilbaossa.
– Pieti toi erityyppisen työnteonkulttuurin Pyrintöön. Pieti on valmentajana äärimmäisen tunnollinen, sitoutunut, kova tekemään töitä ja ei jätä yhtään kiveä kääntämättä. Samaan aikaan Korisliigassa alkoi näkymään ammattimaistumisen merkkejä ja avautui, että menestymisen eteen joutuu tosissaan tekemään hommia ja se heijastui joukkueen tekemiseen.
– Pietillä on poikkeuksellinen kyky roolittaa joukkuetta ja mestari myymään pelaajille niitä rooleja. Henkilökohtaisella tasolla pelasin varmaan ne parhaimmat kaudet juuri Pietin alaisuudessa.
Kaikkein tuorein valmentaja Lehdon pitkällä uralla on Sami Toiviainen, joka ehti toimia ennen Korisliiga-kauden keskeytystä Pyrinnön päävalmentajana kolmen kauden verran.
– Sami toi Pyrintöön jälleen yhden uuden ulottuvuuden meritoituneena huippuvalmentajana kansallisella tasolle. Hän on omia pelaajiaan kohtaan äärimmäisen reilu. Jos teki hyvin hommia, niin varmasti ansaitsi peliaikansa.
– Lähtökohta oli se, että joka päivää joutuu todistamaan, että ansaitsee pelipaikkansa; on sitten junnu tai aloittava jenkkipointti. Jos edes pikkaisen rupesi menemään siihen suuntaan, että oli enemmän puhetta kuin tekoja, niin hän näpäytti heti. Samista ei ole muuta kuin hyviä muistoja.
Susijengin kaukoheittäjien eliittiin vuosien ajan lukeutunut Topias Palmi, 30, raivasi tiensä EM-miehistöön 2022, jäi viimeisenä rannalle Okinawan MM-kisajengistä 2023 ja omisti viime kesän harjoittelulle. Korisliigan ykköstykkeihin lukeutuvan Tampereen Pyrinnön kasvatin tavoitteena on nyt ensiksi paluu rotaatiominuuteille Susijengissä ja sitten EM-kisayleisön eteen juokseminen kotikaupungissaan Tampereella.
Andre Gustavson kolkutteli 2010-luvun viimeisinä vuosina Susijengin portteja yhtenä ikäluokkansa lupaavimmista suomalaispelaajista. Vaikka viimeiseen neljään vuoteen Gustavsonia ei ole maajoukkuepaidassa nähty, on hänen tähtäimensä kuusivuotiseksi venähtäneen NCAA-uran ajan ollut koko ajan ammattilaisurassa ja Susijengissä.
Vaikka Joel Mäntynen, 21, onkin tehnyt itsestään nimeä ennen kaikkea pisteidentekijänä, hän yllätti jopa itsensä kohotessaan viime kaudella Korisliigan parhaiden pistemiesten kategoriaan. Puhjettuaan kukkaan pääsarjatasolla Mäntynen hakee nyt uralleen seuraavaa nostetta. Susijengi Rising Stars -leiritys palvelee tässä kokonaisuudessa useampaa tarkoitusta.
Eemi Luukkonen, 200 cm ja 20 vuotta, kasvoi vuosi sitten kesällä ikäluokkamaajoukkueensa keulakasvoksi ja nosti vajaamiehisen ryhmänsä altavastaajan asemasta B-divisioonan mitalipeleihin. Nyt Lahti Basketballin juniorimyllyn kasvatti nauttii ensimmäisestä kesästään aikuisten maajoukkueympyröissä ja tähtää seuraavalle kehitysaskeleelleen.
Perttu Blomgren, 21, sai seurajoukkuekaudesta 2022–23 sen, mitä tavoittelikin: runsaasti peliminuutteja ja mahdollisuuden jatkaa nousuaan Korisliigan kärkipelaajien joukkoon. Nyt edessä on Blomgrenin uran toinen susikesä ja jo ensimmäisessä ottelussa Latviaa vastaan hän osoitti, miksi häntä pidetään kansainvälisen tason pelaajalupauksena.
Perinteikkään kotkalaisseuran KTP:n kasvatti Vili Nyman, 25, kuului oman ikäluokkansa juniorimaajoukkueen ehdottomiin kärkinimiin. Määrätietoinen harjoittelu auttoi Nymania tekemään läpimurtonsa Korisliigan kotimaiseen eliittiin 2022-23-kaudella ja nyt mies on palannut puolen vuosikymmenen jälkeen Suomi-paitaan Susijengi Rising Stars -leirityksessä.
KTP:n juniorimyllyn kasvatti Thomas Tumba, 22, on tunnettu koripallopiireissä yhtenä ikäluokkansa lupaavimmista koripalloilijoista. Joensuussa vietetty ensimmäinen ammattilaiskausi toi mukanaan Suomen cupin mestaruuden, SM-pronssia ja Korisliigan vuoden tulokkaan palkinnon. Susikesä 2023 on ”Masille” taas mahdollisuus ottaa yksi kehitysloikka.
Helsinki Seagulls näytti Korisliigan viidennen finaalin neljännen jakson alussa liitelevän vastustamattomasti kohti mestaruutta Kauhajoen IKH Areenalla, mutta Henri Kantosen johtama Karhu Basket tuli rinnalle ja nipisti voiton. Kantosen ja Karhu Basketin teema tiistain kuudenteen finaaliotteluun on selvä: iso ryöstö.
Susijengiä viimeiset kuusi vuotta edustanut Kataja Basketin pelinrakentaja Jamar Wilson, 37, saavutti syksyllä merkittävän rajapyykin valmistuttuaan urheilujohtamisen maisteriksi Southern New Hampshiren yliopistosta. Wilson keskittyy vielä täysillä koripallouraansa, mutta uskoo koulutuksen olevan apuna yhteisön auttamisessa pelivuosien jälkeen.
Sarjajohtaja Helsinki Seagulls on marssinut alkukaudella voitosta voittoon. Korisliigassa on nähty paljon uusia piristysruiskeita, mutta poikkeustilanne ja sen tuomat vaikutukset etenkin harrastustoimintaan vetävät Laakson mielen kuitenkin mietteliääksi.