1.10.2017 Puola-tappio oli nollattu ja Suomi oli valmis uuteen haasteeseen. Neljännen pelin jälkeen olisi tarjolla lepopäivä, joten bensaa ei tarvitsisi säästää – vaikkei moiseen paljon mahdollisuuksia ollut aiemminkaan.
EM-kisojen levypallokuningas Ville Vainio repi ottelussa 20 levypalloa.
Suomi pelasi Tsekkoslovakiaa vastaan yhden turnauksen parhaista puolustuspeleistä.
Jotain uutta piti kokeilla ja niinpä valmennuskaksikko olikin laittanut aloitusviisikkoon kolme pitkää pelaajaa (Kari Liimo, Kari Lahti ja Ville Vainio) sekä heidän lisäkseen Pilkevaaran ja Finnemanin. Paikkapuolustus piti ja alku oli upea: Suomi johti 17-4 ja puolivälissä tilanne oli 29-23.
Jäähallissa riitti jännitystä aivan loppuun saakka mutta kun 40 minuuttia oli pelattu, olivat tulostaululla lukemat 54-51. Suomi oli voittanut, yleisö riemuitsi, sensaatio oli tapahtunut – oi sitä onnen tunneta!
Kalevi Tuominen kertoi pelin jälkeen, että tavoitteena oli saada paikkavartioinnin avulla tshekkien kova korinaluskolmikko Bobrovsky-Zednicek-Zidek (juuri se sama joka sittemmin Forssan Alussa teki hirmulukemia) kuriin. ”He tekevät yleensä korinsa aivan korin alta, kertoivat heittokartat”. Taisivat Petteri ja Kari Liimo avittaa suunnittelussa, koska peli näytti kovin BYU:n paikkapuolustukselta.
Koko ottelun alusta loppuun pelannut Kari Liimo näytti tshekkejä vastaan olevansa maailmanluokan pelaaja ja heitti peräti 16 pistettä. Jorma Pilkevaara teki 12 ja Veikko Vainio yhdeksän. Tshekkien paras oli sittemmin muun muassa maan koripalloliittoa johtanut Jiri Zednicek 12 pisteellään.
Peli peliltä otteitaan paransi myös 19-vuotias Veikko ”Ville” Vainio, joka oli kovaa vauhtia nousemassa turnauksen kovimmaksi levypallopelaajaksi, vaikkeivät tilastoihin pelien jälkeen yleensä muut mahtuneet kuin parhaat pisteiden tekijät. Nyt Vainion 20 levypalloa, joista seitsemän hyökkäyskorilla, mainittiin. Suomi voitti joukkueena levypallot 46-36.
Petteri Petersenille peli oli ”ruumiillista ja henkistä kidutusta. Minun palleani ja sappiparkani eivät kestä toista ottelua ja hänen (Kalevi Tuominen) nyrkin iskujaan.” Petteri joutui repimään Tuomista kaiken aikaa takaisin vaihtopenkille kentän puolelta.
Martti Liimo kehuikin Petteriä, joka sai Kallun pysymään kohtuullisesti aisoissa, toisin kuin olympiakisoissa Tokiossa, jossa Kallu oli usein jopa ”päättämässä meidän nopeita hyökkäyksiämme…”
”En muista ottelua, jossa poikamme olisivat puolustaneet yhtä hyvin”, summasi hikimärkä Kalevi Tuominen tiiviin lehtimiesjoukon edessä pelin jälkeen.
Suomen hyvät otteet olivat herättäneet yleisön, jota oli saapunut seuraamaan sunnuntai-illan myöhäisottelua lähes 6 000 henkeä.
Neljän pelipäivän jälkeen kisojen paras pisteiden tekijä oli Kreikan Kolokithas. Hän oli tehnyt 115 pistettä eli lähes 29 peliä kohden. Suomen paras oli 57 pistettä heittänyt Jorma Pilkevaara. Levypallotilaston kärjessä olivatkin sitten Ville Vainio (45) ja Kari Liimo (43) – kaksi suomalaispelaajaa!
Kovan neljän pelin rupeaman jälkeen Kalevi Tuominen lupasi joukkueelle lepoa. ”Huomenna emme harjoittele, korkeintaan käymme elokuvissa”, sanoi suuri leffojen, erityisen lännen sellaisten ystävä Kallu.
Lue lisäksi kisoista mm.:
Kari Liimo olisi poissa kokoonpanosta ja peli alkaisi tavallista aikaisemmin (15.30), jotta joukkueet ehtisivät Helsinkiin seuraamaan loppuottelua sekä osallistumaan päättäjäisiin.
Lepopäivä oli vietetty ja vastassa 3.10.1967 Espanja, josta välipäivän lehtijutut kovin varoittivat. Kalevi Tuominen oli pohtinut, olisiko myös välipäivänä maanantaina kuitenkin pitänyt harjoitella, mutta pelaajat Pertti Laannin johdolla sanoivat menevänsä mieluummin vasta tiistaiaamuna herättelemään kroppaa.
Vuoden 1967 EM-kisojen toinen pelipäivä 29.9.1967 alkoi iloisissa tunnelmissa. Ankaraa kritiikkiä ennen kisoja suoltaneissa sanomalehdissä oltiin avausvoittoon tyytyväisiä, mutta jo toisessa tai viimeistään kolmannessa kappaleessa muistettiin mainita, että Hollanti oli Helsingin lohkon heikoin joukkue. Päivän vastus Romania olisi sen sijaan ihan muuta.
Suomi sai historiansa ensimmäiset koripallon EM-kisat pelimenestyksen ja hyvin suhteiden ansiosta.
EM-kisojen Round of 16 -vaiheessa Riiassa Susijengi toteutti yhden kaikkien aikojen isoimmista yllätyksistä EM-koripallohistoriassa, kun olympiapronssi- ja MM-hopeamitalisti Serbia kaatui 86-92 (48-44). Susijengi eteni täten EM-puolivälieriin.
Tampereen EM-kotikisoissa Susijengi hävisi ensimmäisen alkulohko-ottelunsa, kun Liettua oli parempi loppunumeroin 78-81 (36-45). Liettua sai koottua johtonsa ensimmäisellä puoliajalla ja onnistui suojelemaan sitä loppuun asti täyteen myydyn Nokia Areenan 12 900 katsojan edessä.
Tampereen EM-kisojen alkulohkossa nähtiin taas täpötäysi 12 900 katsojan Nokia Areena, joka pääsi nauttimaan Susijengin kolmannesta voitosta kolmeen otteluun. Tällä kertaa Susijengin kynsiin jäi sitkeänahkainen Montenegro loppunumeroin 65-85 (37-47).
Susijengin toinen EM-ottelu Tampereella päättyi kolmosfestivaalien jälkeen 109-79 (58-42) voittoon Iso-Britanniaa vastaan. Lauri Markkanen oli huikeassa pelivireessä ja sivuutti omaa EM-kisaennätystään säkittämällä 43 pistettä täpötäyden, 12 900 katsojan, edessä Nokia Areenalla.
Nelonen ja Ruutu välittävät Susijengin kaikki EM-kisojen ottelut kotikatsomoihin. Ottelun ennakkostudio käynnistyy tuntia ennen ottelua.
Selvitettyään kuudentoista vuoden kuivan putken jälkeen tiensä EM-kisoihin on Susijengi ollut kansainvälisten arvokisojen vakiokävijä jo lähes puolitoista vuosikymmentä. Mukaan on mahtunut monta ikimuistoista hetkeä Koperin ihmeestä Bilbaon susihuumaan ja Helsingin 50-vuotiskisojen kautta Prahaan ja Berliiniin.