5.8.2021 10:48 Susijengin 2010-luvun keulakuva Petteri Koponen on esiintynyt viime vuosina maajoukkuepaidassa vain harvakseltaan Euroliigan ja Euroopan MM- ja EM-karsinta-aikataulujen päällekkäisyyksien johdosta. Marraskuussa alkavissa MM-karsinnoissa asia on kuitenkin toisin ja ”Kenraali Koposella” tulee olemaan merkittävä rooli.
Petteri Koponen kuuluu pääosanesittäjiin vuosien 2021-22 MM-karsinnoissa. Kuvat: Ville Vuorinen / Susijengi.
Vuosien 2017–19 MM-karsinnoissa sekä helmikuun 2020 EM-karsintaikkunassa Koponen kirjautti Susijengin paidassa vain yksittäisiä otteluita, sillä seurajoukkuevelvollisuudet ensiksi FC Barcelonan ja sittemmin Bayern Münchenin kanssa vievät MaSu-Basketin kasvatin ajan.
Vaikka Koposella ei vielä olekaan sopimusta tulevasta pelikaudesta, hän osaa kertoa sen verran, että Euroliiga ei tule olemaan hänen maajoukkuevelvollisuuksiensa esteenä marras- ja helmikuussa.
- Sen voin jo varmuudella kertoa, että Euroliigaa en ensi kaudella pelaa. Nyt näyttää kaikin puolin todennäköiseltä, että pystyn pelaamaan tulevissa karsinnoissa ja auttamaan Susijengiä omalla panoksellani, Petteri iloitsee.
Jos yksityiskohtiin mennään, pelasi Koponen Euroliiga-työnantajiensa niin salliessa vuosien 2017–19 kahdestatoista MM-karsintaottelusta viisi. Useimmiten Koponen liittyi Susijengin matkaan maaotteluikkunoiden aikana vain päiväksi tai kahdeksi Euroliigan ottelukierroksen päätyttyä.
- Pelaajan näkökulmasta oli vaikeaa, kun ei tiennyt etukäteen, mihin peleihin pääsee. Samalla on tullut sellaisia reissuja kuin kaksi vuotta sitten helmikuussa, kun matkustin vuorokauden Madridista Venäjän Permiin ja hyppäsin melkeinpä kylmiltään kentälle ratkaisevaan MM-karsintamatsiin, hän naurahtaa.
- Toivottavasti Euroliigan ja FIBA:n väliseen kiistaan tulisi jokin ratkaisu. Erityisesti pienemmillä mailla yksittäisten pelaajien poissaololla on valtava merkitys. Ilman Luka Doncicia Slovenia jäi MM-kisojen ulkopuolelle, mutta Doncicin kanssa Slovenia pelaa olympiamitaleista.
Koponen arvioi, että epäsäännöllisempi maaotteluvuoroväli on jopa kasvattanut hänen nälkäänsä.
Edellisen kerran hän vietti täyden kesän Susijengin kanssa EM-kisakesänä 2017, jolloin hän toipui mystisestä olkapäävammasta kreivin aikaan Helsingin EM-alkulohkohurmokseen. Joka vuosi siitäkin asti Koponen on Susijengin kanssa harjoitellut, mutta osallistuminen maaotteluihin on ollut sattuneesta syystä satunnaisempaa.
- Maajoukkue on ollut mulle aina tosi tärkeä ympäristö. Nyt tuntuu jo siltä, että Helsingin kisoista on kulunut ihan älyttömän pitkä aika. Omalta osaltani odotan vesi kielellä MM-karsintoja ja syksyn ’22 EM-kisoja.
Vaikka Koponen ei viime kaudella Euroliigaa pelannutkaan, hän osoitti arvonsa niin maajoukkueessa kuin seurajoukkueessakin kevään aikana. Italian Serie A:n Reggio Emiliassa Koponen karisti alkukipsinsä kevään edetessä ja nakutteli 8,3 pistettä ottelua kohden säkittämällä kolmosensa 41,5% tarkkuudella.
Susijengissä Koponen näytti helmikuussa arvonsa ensimmäisessä maaottelussaan kahteen vuoteen: EM-kisapaikan ratkaisseessa Sveitsi-ottelussa Koponen upotti jengin korkeimmat pisteet (21) sekä viimeisen minuutin ratkaisevat vapaaheitot (6/6).
- Ikää on tullut ja kropassa näkyy kulumisen merkkejä, mutta uskon, että pystyn vielä omilla jutuillani auttamaan jengiä, Petsku naurahtaa.
- Nuorena poikana toin ensiksi energiaa peliin ja sitten tuli se muutaman vuoden kestänyt vaihe, missä heitot ja ratkaisut pelattiin aika järjestäen mulle. Nyt olen ehkä siinä kolmannella askelmalla, jossa tuon peliin rauhallisuutta ja harkintaa. Eiköhän takamiehen evoluutio mene niin.
Koposen kanssa keskustellessa kysymys iästä nousee väkisinkin keskiöön. Vuosikausien ajan hän oli yksinoikeudella Susijengin kuopus ja ”ikuinen junnu”, jota ahavoituneet 1970-luvulla syntyneet jermut taputtelivat päähän.
Tänä päivänä Koponen on 33-vuotiaana niin iän kuin maaottelukokemuksenkin perusteella jengin harmaaturkkisia veteraaneja, joita joukkueen parikymppiset katsovat kunnioituksella ylöspäin.
- Ei siihen totu koskaan! Niin pitkään mä kantelin palloja ja pelikasseja yksinoikeudella ja nyt pitäisi tottua siiten, että mä oon se vanha jätkä, Petteri nauraa.
- Kai se perusasetelma on kuitenkin sama, eli yritän auttaa jengiä parhaan kykyni mukaan. Jos ”pappan” pitää vähän antaa ohjeita ja pitää huolta pallosta, niin sitten ”pappa” tekee niin kuin käsketään.
Koposen motivaatiosta ei kenenkään tarvitse olla huolissaan. Vaikka kilometrejä on viisien arvokisojen veteraanilla mittarissa vaikka muille jakaa, mieli vetää vahvasti kentille.
- MM-karsinnat on totta kai iso juttu koko Suomi-korikselle, siinä pelataan taas mahdollisuudesta palata MM-kisanäyttämölle. Ja kyllä nuo seuraavat EM-kisat on taas sellainen etappi, joka palaa mieleen ihan yhtenään.
Edon Maxhuni siirtyi helmikuun alussa italialaisjoukkue Scafatiin. Susijengin takamies haluaa auttaa joukkuetta säilyttämään paikkansa Serie A1:ssä.
Karkkilan koripallokaupungista ponnistavan Aatu Kivimäen, 27, edellisestä miesten maaottelusta on ehtinyt vierähtää vuosi, ja silloinkin vastassa oli Tanska. Kuluneen vuoden aikana Saksan Bundesliigan Tübingenista Slovakian mestari Patrioti Leviceen siirtynyt Kivimäki luottaa siihen, että samat reseptit, joilla Tanska peitottiin vuosi sitten Espoo Metro Areenalla, pätevät myös tänä iltana Kööpenhaminassa.
Elias Valtonen, 25, on viimeisen parin vuoden aikana vakiinnuttanut asemansa paitsi Susijengin puolustuspään liimana, myös Espanjan ACB-liigassa. Vaikka Valtosen ja Susijengin suuryllätys EM-rankingin kärkijoukkue Serbiaa vastaan kuivui perjantaina kasaan viime minuuteilla, Euran Veivin kasvatti uskoo eilisen toimineen erinomaisena valmistavana harjoituksena paitsi maanantain Tanska-otteluun, myös ensi kesään.
Perjantai-iltana Espoo Metro Areenassa kiehuu, kun Susijengi kohtaa EM-karsintojen päätösottelussaan Euroopan rankingin #1 joukkue Serbian yli 5500 katsojan edessä. Perjantaina nähdään kentällä myös yksi susidebyytti, kun viime kaudet Korihaiden korinalustoja dominoinut Sipoon Hukkabasketin kasvatti Mikael Aalto, 208 cm ja 30 vuotta, juoksee parketille koko uransa ensimmäisessä maaottelussa.
Susijengin kokeneeseen osastoon kuuluva Ilari Seppälä, 31, teki susidebyyttinsä verrattain myöhäisessä iässä, mutta on 2020-luvun edetessä vakiinnuttanut paikkansa joukkueessa pelinrakentajana ja ”isojen pelien miehenä”. Viidenkymmenen pelatun A-maaottelun haamurajan kynnykselle päässyt Seppälä keskittyy tällä hetkellä mahdollisuuteen pelata terveenä ja toivoo voivansa olla joukkueen käytettävissä pitkään.
”Hurja-Hannes” jyrää taas. Hannes Pöllä, 211 cm ja 26 vuotta, joutui kaksi vuotta sitten jättämään Korisliiga-kentät pitkäksi aikaa loukkaantumisen ja pitkän kuntoutuksen vuoksi. Tällä kaudella Pöllä on päässyt keräämään pitkän kuntoutuksen satoa ja osoittanut koripalloilevalle Suomelle olevansa täsmälleen sellainen kansainväliset mitat täyttävä iso, jollaista hänestä juniorivuosina uumoiltiin.
Severi Kaukiainen, 26, pelaa ensimmäistä täyttä kauttaan virolaisen Kalev/Cramon joukkueessa. Kaukiaisella on edessään iso kevät, kun hänellä on mahdollisuus kolmeen pokaaliin.
Perttu Blomgren, 23, aloitti kautensa sarajevolaisessa KK Bosnassa, mutta vaihtoi vuodenvaihteessa latvialaisen Ventspilsin joukkueeseen. Maisemanvaihdos on ollut Blomgrenille toivottu piristysruiske.
Valmentaja Daniel Jansson, 45, otti Saksan Bundesliigassa pelaavan Academics Heidelbergin ohjat käsiinsä viime kesänä. Joukkuetta povattiin sarjan häntäpäähän, mutta Jansson on siivittänyt joukkueensa sarjan kärkitaisteluun.
Elias Valtonen, 25, on nuoresta iästään huolimatta jo kokenut konkari Euroopan kovilla ammattilaiskentillä. Espanjan kovassa ACB-liigassa Granadan joukkueessa pelaava Valtonen on kehittynyt vuosien varrella eliittitason pelaajaksi.