9.12.2017 Helsinki Seagullsin Timo Heinonen (198cm/36v) teki tiistaina 5.12. suomalaista koripallohistoriaa, ohittaen KTP-ikoni Jarkko Tuomalan pelattujen runkosarjaotteluiden määrässä ja siirtyen yksin ottelutilaston piikkipaikalle. Mitä pitkään rikkomattomana pidetyn ennätyksen uusi haltija itse miettii saavutuksestaan?
Jo 19:ttä kauttaan Korisliigassa pelaava Heinonen on perjantain Pyrintö-Seagulls -ottelun jälkeen pelannut nyt 625:ssä pääsarjatason runkosarjaottelussa. Vantaan Pussihukkien kasvatin pääsarjaura alkoi kaudella 1999/00, jonka jälkeen 198-senttinen sisäpelaaja on tehnyt itsestään luotettavan, jokaisen valmentajan unelmapelaajan.
Mittavan ja komean liigauran taipaleella Heinonen on ehtinyt edustaa kasvattajaseura PuHua, ToPoa, KTP:ta ja viimeisimmin Seagullsia. Miehen kiistattomasta merkitysestä joukkueilleen kertoo paljon se, että liigauransa kahden ensimmäisen kauden jälkeen Heinonen on kirjauttanut alle 20 peliminuuttia ottelua kohden runkosarjassa vain kahdesti.
Miltä saavutus maistuu, Timo Heinonen?
- Nämä ovat vähän sellaisia asioita, joita ei oikein vielä osaa hahmottaa täysin, Heinonen myöntää.
- Eikä tämä varmasti muuta mitään tässä vaiheessa, mutta varmasti myöhemmin tulee katsottua uraa taaksepäin ja mietittyä sekä arvostettua enemmän näitä asioita.
Korisliiga-arjessa eläessä ison kuvan hämärtyminen on varsin ymmärrettävää. Jokainen peli on uusi mahdollisuus ja jokainen kausi oma tarinansa.
- Tästä voi sitten nauttia oman uran päätyttyä jonkun hetken. Kunnes Antero Lehto menee ohi, Heinonen naurahtaa.
19 liigakautta on valtava määrä. Se olisi valtava määrä kenelle tahansa pelaajalle, puhumattakaan 198-senttiselle sisäpelaajalle, joka hyökkää sekä puolustaa useimpina iltoina tuntuvan minuuttimäärän vastustajan vahvimpia jässiköitä. Erityisesti neljän ulkomaalaisvahvistuksen aikana Heinonen on saanut paimentaa vastustajan parhaimpiin pelaajiin lukeutuvia vahvistuksia illasta toiseen, kiitettävällä menestyksellä.
Tuollainen kuorma käy kropalle varmasti raskaaksi, mutta Heinonen on pystynyt kaudesta toiseen pelaamaan isoja minuutti- ja pelimääriä. Eikä miehen maine luotettavana, joukkueen tietynlaisena tukipilarina ei ole millään tavalla liioiteltu.
- On ollut paljon onneakin mukana, ettei ole tullut isompia loukkaantumisia, Heinonen muistuttaa.
Hyvä tuuri on lähes aina ansaittua. Tunnollisena harjoittelijana ja viimeisen päälle ammattilaisena tunnettu Heinonen tuntuu kaudesta toiseen olevan yhtä hyvässä kunnossa kuin vuosi sitten. Mies on kuin hyvä viini, vain paranee ikävuosien kertyessä.
- On tässä koitettu pitää itsestään huolta myös. Samalla on pakko nostaa hattua kaikille loistaville fyssareille ja fysiikkavalmentajille joita mulla on ollut uran aikana, Heinonen jakaa kiitosta.
Askel ei näytä juuri hidastuvan ja tilastojenkin valossa mies on pelaamassa ihan yhtä tehokasta sesonkia kuin esimerkiksi kaudella 2015/16. Keskiarvoikseen Heinonen on toimittanut 9,7 pistettä ja 4,3 levypalloa ottelua kohden. Kolmoset pussiin 35,7% tarkkuudella.
Seagullsin neljänneksi parhaan +/- -lukeman ottelua kohden (+3,4) kirjauttanut Heinonen on joukkueelleen edelleen lähes mittaamattoman arvokas palanen. Kuinka kauan Heinonen vielä jatkaa sorvin ääressä?
- Niin. Ei voi tietää, Heinonen miettii.
- Sopimusta on jäljellä vielä ensi kausi. Mikäli kropassa tuntuu samalta kuin nyt ja pelaaminen sekä treenaaminen maistuu edelleen näin hyvältä, niin miksei sitä sitten jatkaisi edelleen.
Heinosen meriittilista on vakuuttava. Todella, todella vakuuttava.
Yhteensä neljä SM-pronssia, Pussihukkien, ToPon, KTP:n ja Seagullsin paidassa. Kolme SM-hopeaa, Pussihukkien, ToPon ja KTP:n väreissä. Cup-hopeaa kahdesti ToPon paidassa. Henkilökohtaisten saavutusten listalta löytyy kaksi Vuoden Puolustuspelaaja –palkintoa (2005/06 & 2009/10) ja Vuoden Kehittynein Pelaaja –palkinto (2007/08).
Kaikkiaan 14 maaottelua vyölleen kerännyt Heinonen on saavuttanut miltei kaiken, mitä pelaaja voi Suomessa saavuttaa. Paitsi SM-kultaa. Tuukka Kotin, Antti Kanervon ja viimeisimmin Carl Lindbomin muodossa Susijengi-tason vahvistuksia riveihinsä saaneella Seagullsilla näyttäisi olevan kaikki palaset taistella jälleen mitaleista.
- Kyllä mä näen, että meillä on erittäin hyvät saumat taistella mestaruudesta tämän ryhmän kanssa, Heinonen linjaa.
Kolme kertaa finaaleissa vieraillut Heinonen löytää tästä myös yhden merkittävän tekijän pitkälle uralleen. Mitaleista taisteleminen tekee Suomen talvessa vierasreissujen tahkoamisesta pykälän verran mielekkäämpää.
- Se on ollut uran aikana varmasti yksi motivaation korkealla pitänyt tekijä, Heinonen toteaa.
- Se, että olen päässyt pelaamaan joukkueissa jotka ovat oikeasti taistelleet niistä mestaruuksista, vaikka sitä kultaa ei vielä ole omalle kohdalle osunutkaan, on ollut tärkeää. Sillä on iso merkitys sille, miten jaksaa painaa töitä päivästä toiseen.
Edon Maxhuni siirtyi helmikuun alussa italialaisjoukkue Scafatiin. Susijengin takamies haluaa auttaa joukkuetta säilyttämään paikkansa Serie A1:ssä.
Anniina Äijäsen Treviso on vahvassa myötätuulessa Italian Serie A2:ssa, kun joukkue liitää tällä hetkellä kahdeksan ottelun voittoputkessa. Roosa Lehtoranta pääsi puolestaan juhlimaan Saksan cupin voittoa.
Petteri Koponen, 36, otti ensimmäisen todellisen loikan valmennustöihin tällä kaudella, kun hän toimi Australian NBL:ssä pelaavan New Zealand Breakersin päävalmentajana. Kyseessä oli Koposen ensimmäinen päävalmentajapesti ammattilaisjoukkueen peräsimessä.
Karkkilan koripallokaupungista ponnistavan Aatu Kivimäen, 27, edellisestä miesten maaottelusta on ehtinyt vierähtää vuosi, ja silloinkin vastassa oli Tanska. Kuluneen vuoden aikana Saksan Bundesliigan Tübingenista Slovakian mestari Patrioti Leviceen siirtynyt Kivimäki luottaa siihen, että samat reseptit, joilla Tanska peitottiin vuosi sitten Espoo Metro Areenalla, pätevät myös tänä iltana Kööpenhaminassa.
Elias Valtonen, 25, on viimeisen parin vuoden aikana vakiinnuttanut asemansa paitsi Susijengin puolustuspään liimana, myös Espanjan ACB-liigassa. Vaikka Valtosen ja Susijengin suuryllätys EM-rankingin kärkijoukkue Serbiaa vastaan kuivui perjantaina kasaan viime minuuteilla, Euran Veivin kasvatti uskoo eilisen toimineen erinomaisena valmistavana harjoituksena paitsi maanantain Tanska-otteluun, myös ensi kesään.
Perjantai-iltana Espoo Metro Areenassa kiehuu, kun Susijengi kohtaa EM-karsintojen päätösottelussaan Euroopan rankingin #1 joukkue Serbian yli 5500 katsojan edessä. Perjantaina nähdään kentällä myös yksi susidebyytti, kun viime kaudet Korihaiden korinalustoja dominoinut Sipoon Hukkabasketin kasvatti Mikael Aalto, 208 cm ja 30 vuotta, juoksee parketille koko uransa ensimmäisessä maaottelussa.
Susijengin kokeneeseen osastoon kuuluva Ilari Seppälä, 31, teki susidebyyttinsä verrattain myöhäisessä iässä, mutta on 2020-luvun edetessä vakiinnuttanut paikkansa joukkueessa pelinrakentajana ja ”isojen pelien miehenä”. Viidenkymmenen pelatun A-maaottelun haamurajan kynnykselle päässyt Seppälä keskittyy tällä hetkellä mahdollisuuteen pelata terveenä ja toivoo voivansa olla joukkueen käytettävissä pitkään.
”Hurja-Hannes” jyrää taas. Hannes Pöllä, 211 cm ja 26 vuotta, joutui kaksi vuotta sitten jättämään Korisliiga-kentät pitkäksi aikaa loukkaantumisen ja pitkän kuntoutuksen vuoksi. Tällä kaudella Pöllä on päässyt keräämään pitkän kuntoutuksen satoa ja osoittanut koripalloilevalle Suomelle olevansa täsmälleen sellainen kansainväliset mitat täyttävä iso, jollaista hänestä juniorivuosina uumoiltiin.
Awak Kuier pääsi viime kauden päätteeksi juhlimaan Italian mestaruutta Reyer Venezian paidassa. Hän haluaa uusia tempun myös tänä vuonna.
Severi Kaukiainen, 26, pelaa ensimmäistä täyttä kauttaan virolaisen Kalev/Cramon joukkueessa. Kaukiaisella on edessään iso kevät, kun hänellä on mahdollisuus kolmeen pokaaliin.