30.9.2024 14:00 Omaa kasvattajaseuraansa valmentava Tero Hassinen luottaa raakaan tekemisen tasoon ja haluaa pitää huolen, ettei urheilumenestyksestään tunnetulla Tampereella koripallo jää paitsioon.
Kuva: Joonas Cavén
Työmoraali. Se on Tampereen Pyrinnön alkavan kauden avainsana.
– Ja ainakin tällä hetkellä näyttää siltä, että työmoraalia omaavia pelaajia meiltä löytyy, toteaa päävalmentaja Tero Hassinen.
Lähtökohta on siis toivotunlainen. Sen sijaan se vie vielä aikansa, että Hassinen ja hänen apuvalmentajansa saavat kaikki kokoonpanossa samalle sivulle ja koko kentällisen osallistumaan aktiiviseen pelitapaan molemmissa päissä kenttää.
– Emme ole valinneet helpointa tietä. Olemme asettaneet tässä haasteen sekä valmennukselle että joukkueelle, mutta se on mielenkiintoinen haaste, jonka haluamme kohdata. Raaka tekemisen taso on teemamme, ja kaikki muu on toissijaista, Hassinen summaa.
Sinänsä Tero Hassisen valitsema avainsana ei tule yllätyksenä. Hänen kova vaatimustasonsa nostettiin viime talvena esille Aamulehdessäkin. Toisaalta hän myös kertoo kehittyneensä valmentajana nuorten päiviensä jälkeen eikä näe itseään minään armeijakurin ylläpitäjänä.
– En minä nyt aikuisia ihmisiä pompota, mutta totta kai, jos oman toimintansa takia mokaa, niin pitäähän siitä jonkinlainen huomautus tulla. Niinhän se toimii yhteiskunnassa kaikkialla. Kun ollaan kentällä tai harjoitussalissa, se on sentään meidän työmme, ja työntekoon pitää suhtautua vakavasti.
Onneksi asia ei Pyrinnössä aiheuta hänelle kummoista päänvaivaa, sillä joukkueen sisäinen vaatimustaso on korkealla. Siitä pitävät huolen hänen kokoonpanonsa kokeneemmat avainpelaajat, joille työnteko tulee luonnostaan.
– Riku Laine on hyvä esimerkki pelaajasta, jota ei todellakaan tarvitse potkia suorituksiin, ja Antero Lehto jaksaa vielä nelikymppisenäkin painaa sata lasissa, Hassinen mainitsee.
Kokoonpanon konkreettisesta valmiustasosta ja roolien tasapainosta Hassinen ei vielä lähde puhumaan. Alkusyksystä on keskitytty lähinnä kuntopuolueen ja pistämään itsensä koville. Aikuisten sopimuspelaajien ohelle on nostettu harjoitusrinkiin nuoria akatemiasta, eikä tosipaikan näyttöjä ole vielä kertynyt merkittävästi.
Tilanne Pyrinnössä on kokonaisuudessaan aiempiin vuosiin nähden poikkeuksellinen. Kun Hassinen aloitti päävalmentajana viime marraskuussa, joukkueen tavoitteena oli vaikean alkukauden jälkeen katkaista tappiokierre ja taistella tiensä pudotuspeleihin. Sitä ennen tamperelaiset oli nähty playoffeissa 17 vuotena putkeen – ja jyrkästä noususta huolimatta 17:ään putki myös jäi.
– Kyllä lähtökohtainen tavoitteemme on päästä taas pudotuspeleihin. Sen jälkeen kaikki on auki, ja mietitään uusi. Kun Pyrintö alkoi 2000-luvun alussa menestyä tasaisesti, kulttuuri muuttui menneistä paljon, ja nyt siihen on totuttu, että kuulumme Suomen parhaimmistoon. Tampere on iso urheilukaupunki, kun ottaa huomioon jääkiekon, jalkapallon, salibandyn ja nyt vielä pesäpallonkin. Emme anna koripallon olla mikään mustalammas.
Pyrinnön menestys on Hassiselle merkittävä asia muutoinkin kuin vain nykyistä nelivuotista valmentajapestiä ajatellen. Hän on paljasjalkainen tamperelainen ja kulkenut seuran junioripolun A-poikiin asti. Harvinaislaatuiseen tapaan hän alkoi tehdä siirtymää valmentamisen puolelle jo 17-vuotiaana.
– Aluksi oli tarkoitus vain vähän paikata kolmosvalmentajana 89-pojissa, mutta kun ensin poistui kakkosvalmentaja ja sitten hyvin nopeasti päävalmentajakin, niin yhtäkkiä minulla olikin 25 itseäni vain kuusi vuotta nuorempaa poikaa johdettavana.
Se käynnisti uran, joka on vienyt Hassista nuortenjoukkueiden kautta ensin BC Nokiaan pitkäksi ajaksi ja yhdeksi kaudeksi Uudenkaupungin Korihaihin, josta hän palasi Tampereelle kasvattajaseuransa peräsimeen.
Kentän laidalla hän ei käytä energiaansa miettien, ketä ja mitä hän valmentaa, vaan suhtautuu työhön intohimolla ympäröivistä olosuhteista riippumatta.
– Työtilanteiden ulkopuolella kuitenkin sitä joskus yllättäen pysähtyy miettimään, että hemmetti, minähän olen Pyrinnön edustusjoukkueen päävalmentaja. Seuran, jota olen edustanut lapsesta alkaen. Erityisesti silloin, kun joutuu kysymään itseltään, onko se kaikki sen arvoista, niin tajuaa, kuinka etuoikeutettu onkaan.
Parin vuoden ajan näytti siltä, että suomalainen koripalloyleisö olisi unohtanut Dre’n. HBA-Märskystä lähdettyään Andre Gustavson viihtyi peräti kuuden kauden ajan Richmondin yliopistossa, josta viimeisen kauden kokonaan pelaamatta. Valencian olympiakarsinnat palauttivat kuitenkin ihmisten mieliin Gustavsonin vahvuudet koripalloilijana ja syyskausi on näyttänyt, että Gustavsonista tulee olemaan pitkään iloa niin Suomi-korikselle.
Susijengin kaukoheittäjien eliittiin vuosien ajan lukeutunut Topias Palmi, 30, raivasi tiensä EM-miehistöön 2022, jäi viimeisenä rannalle Okinawan MM-kisajengistä 2023 ja omisti viime kesän harjoittelulle. Korisliigan ykköstykkeihin lukeutuvan Tampereen Pyrinnön kasvatin tavoitteena on nyt ensiksi paluu rotaatiominuuteille Susijengissä ja sitten EM-kisayleisön eteen juokseminen kotikaupungissaan Tampereella.
Korisliiga-illassa nähtiin pelkkiä vierasvoittoja. Andre Gustavson repi riistoja ja juoksi, kun taas Hannes Pöllä otti mittaa Jeremiah Woodista, joka "pelasi jo silloin, kun tyrannosaurukset vaelsivat planeetalla".
Kotimaiset nuoret johtivat joukkueitaan voittoihin pitkien tappioputkien jälkeen, ja Helsinki Seagulls nousi tasoihin sarjakärjen kanssa. Valmentaja Greg Gibson ärähti Nokialle heikoista peliesityksistä.
Korisliiga-illan voittajia olivat Bisons Loimaa ja KTP-Basket.
Illan voittajia miesten Korisliigassa olivat Salon Vilpas, Bisons Loimaa ja taas sarjan kärkeen palannut Kataja Basket.
Korisliiga jatkui kahdella ottelulla. Voitot kirjattiin vieraille, kun Pyrintö ja Seagulls kasvattivat voittosaldojaan.
Neljän ottelun Korisliiga-illassa voittoja juhlivat sarjakärki Kataja Basket, Bisons Loimaa, Korihait ja Tampereen Pyrintö.
Illan otteluvoittajia miesten Korisliigassa olivat BC Nokia ja Helsinki Seagulls.
Kaudella 2024–25 Korisliigan kuukauden parhaimmat luvut tarjoaa Suomen johtava talous- ja palkkahallintoalan asiantuntijaorganisaatio Rantalainen.