20.10.2018 16:35 Koripalloliiton ylimääräinen liittokokous pidettiin lauantaina Espoossa. Kokouksessa hyväksyttiin Koripalloliiton uudet toimintasäännöt sekä strategia vuosille 2019-2024.
Ylimääräisessä liittokokouksessa käytiin vilkasta keskustelua muun muassa toimintasääntöjen muutoksiin liittyen. Kuva: Matti Koskinen
Koripalloliiton toimitusjohtaja Ari Tammivaara esitteli ylimääräisessä liittokokouksessa Koripalloliiton strategian vuosille 2019-2014. Strategia pohjautuu ajatteluun, että jokaisen korisperheen toimijan tulisi pyrkiä omassa toiminnassaan olemaan niin hyvä kuin mahdollista, ”Be as good as you can be”.
Lyhyen tähtäimen valintoina strategiassa nostettiin esille muun muassa osaamisen lisääminen ja jakaminen, seurojen ja koulujen yhteistyön lisääminen sekä seuratoiminnan nostaminen tekemisen keskiöön.
Pitemmälle, vuoteen 2024 tähtäävässä strategiassa tähdätään innostuneeseen ja osaavaan seuraverkostoon sekä 30 000 rekisteröityyn toimijaan korisperheessä. Pitemmän tähtäimen valintoihin kuuluvat muun muassa tyttö- ja naiskorikseen panostaminen, erilaisten korispolkujen – pelaajan, erotuomarin, valmentajan sekä seuratoimijan – arvostaminen sekä sellaisen tuotevalikon rakentaminen, mikä mahdollistaa korisperheeseen koukuttamisen.
Liittokokouksessa käytiin kannustavaa keskustelua myös kestävästä kehityksestä sekä vastuullisuudesta, joka päätettiin lisätä strategiaan.
Kokouksessa liittohallitus esitteli muutokset toimintasääntöihin, jotka hyväksyttiin yksimielisesti. Tavoitteena on lisätä seurojen edustusta liiton päätöksenteossa, yksinkertaistaa ja lisätä läpinäkyvyyttä liiton päätöksenteossa. Samalla uudistetaan tapaa, jolla seurojen näkemyksiä kartoitetaan liittokokousrytmin nopeutuessa.
– Puolitoista vuotta kestänyt historiallinen sääntöjen muutosprosessi on vihdoin saatu päätökseen ja voimme suunnata kohti 2020-lukua. Edellisestä muutoksesta on kulunut jo aivan liian pitkä aika. Kiitän sääntötyöryhmän jäseniä perusteellisesta työstä ja ylimääräistä liittokokousta intohimosta uudistaa suomalaista koripalloa, iloitsee Koripalloliiton hallituksen puheenjohtaja Antti Zitting.
– Liittokokouksessa käyty vilkas keskustelu luo hyvän pohjan nyt hyväksyttyjen uusien sääntöjen liittokokouskäytännölle.
Olennaisimmat muutokset toimintasäännöissä ovat hallituksen kokoonpanon muuttuminen, liittovaltuuston ja liittokokouksen korvaava seurojen kokous, tilikauden muuttuminen sekä toiminnanjohtajan nimikkeen muuttuminen myös säännöissä toimitusjohtajaksi.
Uusien sääntöjen myötä hallituksen kokoonpanoa muokataan siten, että puheenjohtajan lisäksi hallitukseen nimitetään yhdeksän varsinaista ja kaksi varajäsentä, joista kukin valitaan kolmeksi vuodeksi kerrallaan siten, että joka vuosi valitaan kolme varsinaista jäsentä sekä puheenjohtaja tai toinen varajäsenistä. Samassa tehtävässä voi olla enintään kolme toimikautta yhtäjaksoisesti.
Liittovaltuuston ja liittokokouksen korvaa kaksi kertaa vuodessa kokoontuva seurojen kokous, uusi liittokokous, jossa muun muassa strategia, toiminnan suunnittelu, talousarvio sekä toimintakertomus ja tilinpäätös käsitellään. Samalla tilikausi muutetaan uuden toimintavuoden mukaiseksi 1.7.–30.6.
Erityisesti junioripeleissä katsojilla on suuri merkitys nuorten pelaajien pelikokemukselle, itsetunnolle ja jopa urheiluharrastuksen jatkumiselle. Entiset huippupelaajat ja nykyiset korisvanhemmat muistuttavat, kuinka tärkeää on luoda kannustava ja kunnioittava ilmapiiri kentän laidalle ja osoittaa arvostusta niin vastustajaa, erotuomareita kuin toimitsijoita kohtaan.
Kuntavaalien ennakkoäänestys kotimaassa on 2.–8.4.2025. Vaalipäivää vietetään 13.4. Basket.fi kokosi liikunta- ja urheiluperheen viestit ehdokkaille ja äänestäjille sekä listasi nimet, jotka ovat erityisen tuttuja korispiireissä.
Ensiapujoukkueen tavoitteena on, että noin 50 000 juniorijoukkuelaista on saanut ensiapukoulutuksen vuoden 2028 loppuun mennessä.
Forssan Alku on lauantaina 15.3. aamulla anonut ottelusiirtoa saman päivän naisten Korisliigan otteluun Vimpelin Veto–Forssan Alku. Kilpailujaos ei myöntänyt ottelusiirtoa, minkä jälkeen Forssan Alku ilmoitti luovuttavansa ottelun.
Tytötkin haluavat juosta, pelata ja kamppailla. Harhauttaa ja ohittaa. Kaatua ja tehdä comebackin – voittaa. Maailma on täynnä piileviä asenteita, jotka vaikuttavat siihen, kuka astelee pelikentälle ja kenestä kasvaa itsevarma yksilö. On aika tehdä pelikentille tilaa tytöille!
Huippu-urheilun instituutti KIHUn tutkimuskysely 15–19 -vuotiaille nuorten maajoukkueurheilijoille tarjoaa arvokasta tietoa pelaajakehitystyön tueksi joukkuepeleissä. Yhteensä 537 vastaajasta 56 oli koripalloilijoita.
Paris Basketballin EuroCupin mestariksi valmentanut Tuomas Iisalo palkittiin torstaina Urheilugaalassa Vuoden valmentajana. Helsingin kaupungin entinen liikuntatoimen johtaja, kotimaisen koripallon legenda Anssi Rauramo palkittiin Urheilugaalassa Elämäntyö-palkinnolla.
Koriskausi 2024–2025 saa arvoisensa kruunun, kun koko korisperhe kokoontuu Helsingissä lauantaina 17.5.2025. Tapahtuma tuo yhteen pelaajat, seuratoimijat, fanit ja alumnit – kaikki, joiden sydän sykkii suomikorikselle.
Koripalloliitolla on käytössään valmentajalisenssijärjestelmä, joka edellyttää tasoluokitusta päävalmentajilta aikuisten pääsarjoissa sekä 16-, 17- ja 19-vuotiaiden SM-sarjoissa. Kaudesta 2025–2026 lähtien valmentajalisenssi tulee olla päivitettynä ennen kauden alkua.
Saara Wahlgren pelasi vajaat 300 ottelua naisten Korisliigaa, oli vakiokasvo nuorten maajoukkueissa sekä esiintyi myös Susiladiesin riveissä. Pelaajauran jälkeen 31-vuotiaan Wahlgrenin ääni on tullut tutuksi Korisliiga-selostuksissa. Tällä viikolla hän debytoi FIBA:n selostajana naisten Euroliigassa.