30.3.2025 21:00 Korihait vaati tekemässään vastalauseessa Vilpas–Korihait -ottelun lopputuloksen mitätöintiä ja ottelun määräämistä pelattavaksi uudelleen ottelun loppuhetkien tapahtumien vuoksi.
Perjantaina 28.3.2025 pelatussa Korisliigan 3. puolivälierässä Vilpas-Korihait 8,9 sekuntia ennen ottelun päättymistä Korihaiden valmentaja Ivan Ivanovic pyysi toimitsijapöydältä aikalisää, kun Vilppaan pelaaja Donovan Donaldson oli heittämässä kahta vapaaheittoa. Ensimmäisen vapaaheiton mentyä koriin toimitsijapöytä antoi äänimerkin ja pyysi erotuomarin luokseen. Erotuomari sai toimitsijapöydältä tiedon, että Korihait on käyttänyt kaikki kolme aikalisää. Saamansa tiedon varassa erotuomari totesi Ivanovicille, ettei Korihailla ollut enää aikalisiä jäljellä. Peli jatkui Donaldsonin toisen onnistuneen vapaaheiton jälkeen tilanteesta 92–88 Vilppaalle. Ennen ottelun päättymistä Korihait onnistui kolmen pisteen heitossa ja ottelu päättyi Vilppaan voittoon lukemin 92–91.
Ottelun päättymisen jälkeen tuli ilmi, että aikalisät oli merkitty eri tavoin ottelun tilastoissa ja pöytäkirjassa, ja että Korihaille merkitty yksi aikalisä olikin tosiasiassa Vilppaan aikalisä.
Koripalloliiton kilpailusääntöjen 59 § mukaisesti joukkueen kapteenin tai valmentajan on ilmoitettava tuomarille mahdollisesta vastalauseesta heti vastalauseeseen johtavan tapahtuman jälkeen, jos pelikello on pysäytettynä, tai viimeistään seuraavan pelikatkon aikana. Tuomarin on tällöin välittömästi selitettävä päätöksensä ja, jos tarpeen, tarkastettava pöytäkirja ja pistetilanne.
Vastalausetta ei oteta tutkittavaksi ilman tapahtumahetkellä tehtyä ilmoitusta ja ottelun jälkeen tehtyjä kilpailusääntöjen 59 §:ssä mainittuja merkintöjä.
Korihait ei tehnyt kilpailusääntöjen 59 §:n 1 momentin mukaista ilmoitusta mahdollisesta vastalauseesta heti vastalauseeseen johtavan tapahtuman jälkeen tai viimeistään seuraavan pelikatkon aikana, eikä kilpailusääntöjen 59 §:n 2 momentin mukaista vastalausevarausta tai merkintää vastalauseen jättämisestä pöytäkirjaan.
Kilpailusääntöjen 59 §:n 4 momentin mukaan vastalausetta ei oteta tutkittavaksi ilman tapahtumahetkellä tehtyä ilmoitusta ja ottelun jälkeen tehtyjä merkintöjä sekä ottelupöytäkirjaan pykälän 2 momentissa liitettäväksi mainittua asiakirjaa.
Vastineessaan Korihait on vedonnut siihen, että oletti erehtyneensä asiassa eli jäljellä olevien aikalisiensä määrässä ja piti tuomarien allekirjoittamaa pöytäkirjaa oikein tehtynä.
Sääntö- ja kurinpitoyksikkö totesi ottelun pöytäkirjan pitäjän tehneen virheen merkitessään Vilppaan aikalisän Korihaille. Myöskään ottelun erotuomarit eivät tätä virhettä havainneet Korihaiden päävalmentajan pyytäessä aikalisää.
Päätöksessään sääntö- ja kurinpitoyksikkö katsoi, että Korihailla oli sekä mahdollisuus että velvollisuus noudattaa kilpailusääntöjen 59 §:ää etenkin, kun toimitetussa selvityksessä ilmenee, että aikalisien lukumäärä oli oikein tulostaululla ja ottelun tilastoissa. Näin ollen Korihailla on ollut paitsi omien laskujensa myös erotuomarin aiemman ilmoituksen sekä tulostaulun perusteella ollut aihetta ilmoittaa mahdollisesta vastalauseesta päätuomarille viimeistään silloin, kun peliä oli jäljellä 8,9 sekuntia ja Korihait pyysi aikalisää eli sillä hetkellä, kun Korihailta evättiin sen viimeinen aikalisä.
Sääntö- ja kurinpitoyksikkö päätti sunnuntaina yksimielisesti, että se ei ota Korihaiden vastalausetta tutkittavakseen.
Koripalloliitto ja Korisliiga-seurat kävivät torstaina ylimääräisessä seurakokouksessa yhdessä läpi kuukausien mittaiseksi venyneen koronatukien takaisinperintää koskevan prosessin. Helmikuun alussa vahvistui, että Koripalloliitolle vuonna 2021 myönnettyjä tukia ei peritä takaisin.
Opetus- ja kulttuuriministeriö on ilmoittanut, että se ei peri takaisin vuonna 2021 Korisliiga ja Naisten Korisliiga -seuroille suunnattuja koronatukia.
Erityisesti junioripeleissä katsojilla on suuri merkitys nuorten pelaajien pelikokemukselle, itsetunnolle ja jopa urheiluharrastuksen jatkumiselle. Entiset huippupelaajat ja nykyiset korisvanhemmat muistuttavat, kuinka tärkeää on luoda kannustava ja kunnioittava ilmapiiri kentän laidalle ja osoittaa arvostusta niin vastustajaa, erotuomareita kuin toimitsijoita kohtaan.
Ensiapujoukkueen tavoitteena on, että noin 50 000 juniorijoukkuelaista on saanut ensiapukoulutuksen vuoden 2028 loppuun mennessä.
Forssan Alku on lauantaina 15.3. aamulla anonut ottelusiirtoa saman päivän naisten Korisliigan otteluun Vimpelin Veto–Forssan Alku. Kilpailujaos ei myöntänyt ottelusiirtoa, minkä jälkeen Forssan Alku ilmoitti luovuttavansa ottelun.
Tytötkin haluavat juosta, pelata ja kamppailla. Harhauttaa ja ohittaa. Kaatua ja tehdä comebackin – voittaa. Maailma on täynnä piileviä asenteita, jotka vaikuttavat siihen, kuka astelee pelikentälle ja kenestä kasvaa itsevarma yksilö. On aika tehdä pelikentille tilaa tytöille!
Suomen Koripalloliiton liittohallitus kokoontui 20. helmikuuta.
Kansainvälinen pyörätuolikoripalloliitto IWBF kertoi 15. helmikuuta, että liiton pääsihteerin Norbert Kucera on menehtynyt lyhyen sairauden jälkeen. Kucera oli lajin merkittävä vaikuttaja ja edelläkävijä.
Liikunta- ja urheiluyhteisö on käynnistänyt yhteisen kunta- ja aluevaalikampanjansa kohti huhtikuun 2025 vaaleja. Teemamme “Kohti kunnon aikoja” nostaa liikunnan sekä urheilun positiivia vaikutuksia kunta- ja aluepäättäjien tietoon. Samalla kannustetaan päättäjiä hyödyntämään niitä toimintakyvyn, yhteisöllisyyden ja elinvoiman lähteinä.
Huippu-urheilun instituutti KIHUn tutkimuskysely 15–19 -vuotiaille nuorten maajoukkueurheilijoille tarjoaa arvokasta tietoa pelaajakehitystyön tueksi joukkuepeleissä. Yhteensä 537 vastaajasta 56 oli koripalloilijoita.