Korisliigan puolivälierien ennakkokatsaus 2/3: Kouvot ja Vilpas taistelevat pääsystä mitalipeleihin

30.3.2016 Korisliigan puolivälierät polkaistaan käyntiin perjantaina. Etukäteen kenties mielenkiintoisimmasta ja tasaisimmasta puolivälieräsarjasta vastaavat Kouvolan Kouvot ja Salon Vilpas. Kouvojen kotietu avaa joukkueelle mahdollisuuden välieriin ja jopa finaaliin asti, mutta runkosarjan ottelut lukemin 3-1 vienyt Vilpas on kovassa kevätkunnossaan valmis haastamaan ja jopa tiputtamaan Kouvot.

Runkosarjan likimain ennennäkemättömän dominoivalla otteella aloittanut Kouvolan Kouvot kohtasi vaikeita aikoja marras-joulukuun aikana loukkaantumisten tuomien huolien vuoksi, mutta päätti kaikesta huolimatta runkosarjataipaleensa sarjataulukon kolmannelta sijalta. Eroa toisen sijan saalistaneeseen Kauhajoen Karhuun jäi vain keskinäisten otteluiden tulosten tuoma etu joka nosti samaan voittomäärään päätyneen Karhun Kouvojen edelle.

Puolivälieräsarja Salon Vilpasta vastaan on Kouvoille suuri mahdollisuus edetä aina finaaleihin asti. Välierissä Kouvoja odottaisi varmuudella joku muu joukkue kuin runkosarjan suvereenisti voittanut Kataja ja vaikka Korisliiga on täynnä hyviä joukkueita, olisi tie finaaleihin Kouvoille helpompi kuin miltä se on vuosiin näyttänyt.

Suurena syynä Kouvojen menestykseen voidaan nostaa päävalmentaja Jyri Lehtosen pitkäjänteinen työ joukkueen peräsimessä. Pestinsä tähän kauteen päättävä Lehtonen viettää kuudetta sesonkiaan Manskarin kotiyleisön suosikkien luotsina ja sen huomaa. Kouvojen päivittäisen tekemisen taso on mennyt eteenpäin vuosi vuodelta, eikä Kouvojen menestystä voida pitää tässä vaiheessa enää yllätyksenä.

Siinä missä työnteon laatu on kenties kehittynyt, on Lehtonen saanut muokattua Kouvoista itsensä näköisen joukkueen. Liikkuvaa, kurinalaisesti Lehtosen hyökkäyspelikirjaa toteuttava Kouvot pyssytti runkosarjassa karvan alle 86 pistettä ottelua kohden. Vain hallitseva mestari ja runkosarjan voittanut Kataja pystyi parempaan. Mutta edes Katajalla ei välttämättä ole yhtä hyvin palloa liikuttavaa hyökkäystä.

Lehtonen on onnistunut myös jenkkihankinnoissaan. Ratkaisuvalmiin takakentän johtajina hyökkäyspäässä toimivat joukkueen pistekärki D.J. Richardson (15,7/3,5) ja Namika Lahdesta Korisliigayleisölle tutuksi tullut David Gonzalvez (14,4/3,6/2,1). Kaksikon tueksi jenkkimarkkinoilta haettiin kokenut, monipuolinen ja tunnollisesti töitä tekevä sekä joukkuekavereistaan parempia tekevä Kyle Shiloh (11,4/5,3/3,0).

Jo entuudestaan vahva takakenttä sai vahvistusta siirtorajan kynnyksellä Ilari Seppälän (8,3/3,4) muodossa. Bisonsista Kouvojen riveihin palannut Seppälä tekee Kouvoista entistä vaikeamman pysäytettävän 1-2 paikoilla ja muodostaa yhdessä nuoren Tuomas Hirvosen (8,8/2,9) kanssa yhden parhaista kotimaisista takamiespareista.

Pelkästään takakenttänsä varassa Kouvot ei kuitenkaan ole. Susijengin paidastakin tuttu Ville Kaunisto (12,8/9,3) ei ole ehkä enää parhaiden päiviensä iskussa, mutta muodostaa väkivahvan sentterin Thomas Gipsonin (14,1/8,3) kanssa etenkin levypallopelaamisessa vertaansa vailla olevan etukentän. Gipson tuo myös erikoisosaamisellaan korirenkaan läheisyyteen uhkaa, jota Kouvojen hyvin liikkuva hyökkäys kaipaa.

Kaksikon takana nelospaikkaa miehittää 21-vuotias Alexander Madsen. Äärimmäisen urheilullinen ja räjähtävä 207-senttinen Madsen on ikäisekseen todella vakuuttava viimeistelijä korirenkaan lähellä ja tuo 32,5% kolmostarkkuudellaan riittävästi uhkaa kaarelta pitääkseen puolustajat nöyrinä. Kouvojen vahva etukenttä onkin kouvolalaisten selkein etu puolustussuuntaan heikon etukentän omaavaa Vilpasta vastaan.

Kouvot ei ole tullut tunnetuksi 2010-luvulla liigan kestomenestyjänä, mutta nyt jos koska on joukkueella mahdollisuus edetä aina finaaliin asti. Se vaatii kuitenkin likimain täydellistä onnistumista heti puolivälierissä, sillä vastaansa joukkue saa sarjan kovakuntoisimpiin joukkueisiin kuuluvan Salon Vilppaan.

Vilppaalla, kuin myös Kouvoilla, on päävalmentajan pallia hallinnut pitkään sama mies. Mikko Tupamäen viides kausi joukkueen peräsimessä tulee jäämään miehen viimeiseksi viikinkilaivan peräsimessä, mutta ainakin Tupamäki osaa järjestää asialliset läksiäiset.

Parasta koripalloaan Tupamäen alaisuudessa pelaava Vilpas on ollut koko sarjan vahvimpia joukkueita sentteri Sherman Gayn (17,4/6,6) liityttyä joukkueeseen ailahtelevasti esiintyneen Cavell Johnsonin tilalle. Gayn kanssa kahdeksan ottelua 11:stä voittanut Vilpas voitti runkosarjassa Kouvoja vastaan neljästä ottelusta kolme ja vaikka ennakkosuosikin asema on ansaitusti Kouvoilla, ei Vilpasta sovi aliarvioida tässä puolivälieräsarjassa.

Suuri rooli Vilppaan paketin toimivuudella on luonnollisesti Tupamäellä, mutta samalla myös pelaajiston rekrytoinnin onnistumisella. Kapteeni Juho Nenonen (11,6/5,3) on tuonut etukentälle kotimaisen profiilipelaajan jonka perässä Vilpas on ollut aikaisempinakin vuosina. Samalla jenkkinelikko täydentää loistavasti suomalaisen rungon vahvuuksia, sekä myös toinen toistensa osaamista.

Jenkkinelikon isoin pelaaja on sen pienin yksilö. Takamies Doug Wiggins (15,6/4,3/5,6 syöttöä/2,3 riistoa) on nopea, räjähtävä urheilija sekä äärimmäisen fiksu pelinrakentaja. Vilpas hyökkää todella paljon Wigginsin kautta, eikä syyttä, joten mies on varmasti Kouvojen papereissa pysäytettävä pelaaja numero yksi. Wigginsin päästessä hyökkäämään palloskriinitilanteisiin vauhdista, on mies yksi koko sarjan hankalimmin pysäytettävistä pelaajista.

Kun Vilpas voittaa, kirjauttaa Wiggins keskimäärin 6,5 koriin johtanutta syöttöä. Tappioon päättyvissä otteluissa vastaava numero on noin kaksi pykälää huonompi. Vilppaan jouhevasti liikkuva hyökkäys on suunniteltu Wigginsille otolliseksi. Rimaa kohti aggressiivisesti rullaava Gay pakottaa itseensä ainakin yhden apupuolustajan lähes poikkeuksetta ja heittäjät levittävät kentän jotta jenkkitakurilla on mahdollisimman helppo työ löytää oikeat syöttövalinnat hyökkäyksen sisällä.

Monipuolisuutta Vilppaan jenkkinelikossa edustaa joukkueen puolustuksen moottori, laituri Monyea Pratt (11,3/9,0/3,1 syöttöä/2,0 riistoa). Pratt luo myös ongelmia vastustajan puolustukselle riittävän kokonsa ja ulottuvuutensa ansiosta. Austin Dufault tuo 4-5 paikoille korintekovoimaa omintakeisen, mutta tarkan heittonsa kanssa. Laiturin lailla kentällä liikkuva 205-senttinen Dufault ei loista puolustuspäässä parkettia, mutta aiheuttaa vastustajalle kuin vastustajalle ongelmia hyökkäyspäässä.

Sarjasta on monellakin tapaa tulossa erittäin mielenkiintoinen ja moniulotteinen. Siinä missä Vilpas joutuu keksimään keinoja pysäyttääkseen vahvan Gibsonin korirenkaan lähellä ja huolehtimaan Kouvojen useista takakentän aseista, luo Vilpas vastaavasti Kouvoille isoja ongelmia hyvin liikkuvien ja aktiivisten isojen miestensä kanssa. Nenonen ja Dufault pystyvät levittämään kenttää ja jälkimmäisen tapauksessa myös hyökkäämään lähestyviä puolustajia vastaan ajamalla, Gayn ollessa jalalla riittävän vikkelä pystyäkseen hyökkäämään tehokkaasti naama koria kohti niin Gibsonia kuin Kaunistoakin vastaan.

Suomalaisten runkopelaajien osalta vaaka kallistuu paperilla Kouvoille, mutta ei Vilpas nöyristelemään joudu tälläkään osa-alueella. Ärhäkkänä puolustajan tunnettu, tarkkakätinen Ilmari Kallio (3,9/2,0 3p 43,7%) on saanut osakseen huomiota jopa Vuoden Puolustaja –ehdotusten kautta ja miehen laituriparina toimiva Okko Järvi (7,5/2,0 3p 39,2%) on alkanut löytämään parasta pelivirettään kevätauringon pilkistäessä pilvien takaa.

Takakentällä Wigginsille huiliminuutteja antaa Pyrinnöstä lainalla oleva, Salohallin yleisölle menneiltä vuosilta tuttu Alex Vaenerberg (5,4/2,1 syöttöä) ja kakkospaikan Ville Hänninen on tuttu esimerkiksi viime kesän U20 –maajoukkueesta. Vilpas on tulostaulun puolesta paljolti Wigginsin johtaman viisikon varassa, mutta roolipelaajat ovat hoitaneet Tupamäen alaisuudessa työnsä likimain moitteetta.

Kouvojen kotietu kallistaa sarjan lähtökohtia Kouvolan suuntaan. Yksi vierasvoitto kuitenkin heilauttaa sarjan voimasuhteet heti päälaelleen, eikä ole kaukaa haettua väittää ensimmäisen vierasvoiton ottavan joukkueen matkaavan välieriin. Kummatkin joukkueet saavat kotiyleisöstään virtaa hurjat määrät, Manskarin asiantuntevan kotiyleisön kannustaessa omiaan syksyn kaltaiseen liitoon ja Vilppaan mainetta niittäneen faniryhmän revitellessä äänijänteitään entisestään pudotuspelien alkaessa.

Kyseessä on etukäteisarvioiden ja lähtökohtien puolesta tasaisin puolivälieräsarja. Varmaa on kuitenkin se, että välieriin etenevä joukkue saa mukaansa sellaisen määrän itseluottamusta, ettei se karise joukkueen yltä ennen kesäkuun lomahelteitä, kävi tulevassa välieräsarjassa miten tahansa.

Tämäkin sarja käynnistyy perjantaina, Mansikka-Ahon Urheiluhallilla, kello 18.30.