26.9.2010 Koripallokauden 2010-11 merkittävin uudistus koskee kolmen pisteen viivan siirtymistä puolella metrillä taaksepäin. Korisliigan perjantaisella avauskierroksella uusi, 6,75 metrin päässä korista oleva viiva, ei heittäjiä säikäyttänyt. Heittomäärät laskivat aavistuksen vuoden takaisesta avauskierroksesta, mutta toisaalta heittotarkkuus parani.
UU-Korihaiden Bojan Sarcevicin kaukoheitto kulki Korisliigan avauskierroksella, vaikka kolmosviiva olikin puoli metriä aiempaa taaempana.
Perjantain avauspelien tarkkakäsiin kuului kaksi kolmesta kolmosestaan upottanut Namika Lahden Pasi Pekkola.
Korisliigan historian ensimmäisen kolmosen uuden kolmosviivan takaa heitti Mikko Koivisto, joka ensimmäisessä ToPo-pelissään heitti peräti 31 pistettä.
Koripallon pääsarjassa kautta aikain eniten onnistuneita kolmosia tililleen on kirjannut, jo uransa päättänyt, Kari-Pekka Klinga. Kuvat: Matti Koskinen & Francois Perthuis & ToPo & Tomi Kaminen.
Perjantain avauskierroksella liigajoukkueet lähettivät kuudessa ottelussa ilmoille kaikkiaan 255 kolmen pisteen heittoyritystä. Niistä tiensä korisukan läpi löysi 94 heittoprosentin ollessa 36,9.
Melko tarkalleen vuosi sitten Korisliiga-kauden 2009-10 avauskierroksella joukkueet pistivät palloa pussiin silloisen kolmosviivan takaa 31,0 prosentin sihdillä (87/281).
Kolmen pisteen heittoviiva maalattiin koripallokenttään ensi kertaa kaudella 1984-85. Vanha kolmosviiva (6,25 metriä korista) oli voimassa siis 25 vuoden ajan. Kyseisen ajanjakson aikana kaukoheittojen merkitys kasvoi radikaalisti.
Tuore Koripalloliiton vuosikirja, Pentti Salmen toimittama, Koripallokirja kertoo, että kaudella 1984-85 koripallon pääsarjassa heitettiin vain 12,5 kolmosyritystä ottelua kohden. Ero on melkoinen viime kauteen (2009-10), jolloin kirjattiin ennätyslukemat 46,6 kolmosyristä.
Mielenkiinnolla jäädään odottamaan uuden kolmosviivan aiheuttamia mahdollisia muutoksia heittotarkkuuteen. Vanhan kolmosviivan aikakaudella tarkkuus laski 25 vuoden aikana 38,5 prosentista (1984-85) viime kauden 34,2 prosenttiin, joka oli kaikkien aikojen heikoin. Yleisesti kyseisen trendin aiheuttajana pidetään puolustuspelin kovenemista ja pelitempon nousua.
Uuden kolmosviivan myötä kolmen pisteen heitoissa kirjataan joukko uusia merkkipaaluja ja ennätyksiä. Korisliigan ensimmäisen onnistuneen kolmen pisteen heiton uuden viivan (6,75 m) takaa upotti Torpan Poikien maajoukkuetakamies Mikko Koivisto, joka perjantaina onnistui 57 sekunnin pelin jälkeen ottelussa ToPo-Pyrintö. Neljän vuoden opintonsa UNC-Greensboron yliopistossa vimie keväänä päättänyt Koivisto heitti ensimmäisessä ToPo-pelissään muhkeat 31 pistettä.
Koiviston kolmosnoteerauksen myötä lähes kaikki kolmen pisteen heittojen henkilökohtaiset merkkipaalut ovat ”topolaisten” nimissä.
Vanhan rajan (6,25 m) takaa viimeisen kerran onnistui Koiviston nykyinen joukkuekaveri, ToPon Timo Heinonen viime kevään viidennessä finaalissa Pyrintö-ToPo 8.5.2010, kun peliaikaa oli kulunut 37’20”.
Painotuore Koripallokirja 2010-11 kertoo, että pääsarjan kaikkien aikojen ensimmäisen kolmosen upotti ToPon Kari-Pekka Klinga ottelussa ToPo-ST 14.10.1984. Klingan nimissä on myös pääsarjan onnistuneiden kolmosten kärkipaikka, sillä pääsarja- ja maajoukkuelegenda onnistui vuosina 1984-99 peräti 1079 kertaa kolmosviivan takaa. Kaikkien aikojen tarkin kolmospyssy pääsarjassa on Mika Luukkanen, joka pelasi osan urastaan ToPo-paidassa ja onnistui heitoissaan 45,4 prosentin tarkkuudella (543/1196).
Yhdessä pääsarjaottelussa eniten kolmen pisteen heittoja on ladannut pussin pohjaan Honkaa edustanut Adonis Jordan, joka onnistui 14 kertaa (21 yritystä) kolmosviivan takaa ottelussa Honka-PuHu 17.10.1999. Joukkuetasolla pääsarjan paras noteeraus on Kouvoilla, joka säkitti peräti 25 kolmosta ottelussa Kouvot-Componenta 25.3.2009.
206-senttinen, 108-kiloinen Ze´Rik Onyema on Salon Vilppaan toinen ulkomaalaisvahvistus tulevalle Korisliiga-kaudelle. Onyema kohtasi Vilppaan ensimmäisen ulkomaalaishankinnan, Claudell Harris Jr.:n, viime kaudella NCAA:n kivikovassa Southeastern Conferencessa. Kymmenen sopimuspelaajaa tulevaksi kaudeksi kerännyt Vilpas hakee vielä kahta vahvistusta riveihinsä.
Kauhajoen Karhubasket on solminut kahden vuoden pelaajasopimuksen 23-vuotiaan Hugo Bomanin kanssa. Kaksimetrinen takapelaaja siirtyy Kauhajoelle Nokialta, jossa Raholan Pyrkivän kasvatti pelasi kuuden kauden ajan Korisliigaa.
Uudenkaupungin Korihaiden tuorein kiinnitys tulevan kauden Korisliiga-joukkueeseen on yhdysvaltalainen Brian Goracke. Vuoden sopimuksen tehnyt 22-vuotias laituri aloittaa syksyllä ensimmäisen kautensa Euroopassa valmistuttuaan keväällä Montana Staten yliopistosta.
Korisliigan kaksinkertainen mestari Helsinki Seagulls onnistui hankkimaan uuden omistajakaartin kesäkuun aikana. Uuden taustayhtiön taustalla on kokeneita kotimaisia yritysmaailman vaikuttajia useammalta toimialalta.
Viidesti Korisliigan parhaaksi erotuomariksi valittu Ville Selkee, 33, keskittyy jatkossa perhe-elämään ja työuraansa. Päätös lopettamisesta on kypsynyt nokialaislähtöisen Selkeen takaraivossa muutaman viime kauden ajan.
Mestarien liigan karsinnat pelataan jälleen turnausmuotoisesti 23.-28.9. Karsintojen pelipaikka selviää heinäkuun alussa, kun BCL:n runkosarjan lohkot ja karsintakaaviot arvotaan Sveitsin Lausannessa.
Korisliigan kotimaisten kärkipelaajien joukkoon viime vuosina rymistellyt Susijengin sentteri Hannes Pöllä, 211 cm ja 27 vuotta, vaihtaa seuraa. Viimeisellä kahdella liigakaudella Kataja Basketia vahvistanut Pöllä on solminut yksikautisen sopimuksen perinteikkään kotkalaisjoukkue KTP-Basketin kanssa.
Suomen Koripalloliitto on myöntänyt pääsarjojen sarjapaikat pelikaudelle 2025–2026. Korisliigaan myönnettiin 12 ja naisten Korisliigaan 9 sarjalisenssiä.
Kauhajoki on solminut vuoden sopimuksen takamies Fiifi Aidoon kanssa. 189-senttinen Visa-Basketin kasvatti siirtyy Kauhajoelle Nokialta, jossa hän on pelannut kaksi edellistä kautta ja oli voittamassa BC Nokian kanssa mestaruutta keväällä 2024.
Salon Vilppaan Samu Adler voitti päättyneellä Korisliiga-kaudella sekä Vuoden tulokkaan että Vuoden kuudennen pelaajan palkinnot. Miten saavutus oikein onnistui nuorukaiselta, joka ei ole vielä ehtinyt edes täysi-ikäiseksi?