26.9.2010 Koripallokauden 2010-11 merkittävin uudistus koskee kolmen pisteen viivan siirtymistä puolella metrillä taaksepäin. Korisliigan perjantaisella avauskierroksella uusi, 6,75 metrin päässä korista oleva viiva, ei heittäjiä säikäyttänyt. Heittomäärät laskivat aavistuksen vuoden takaisesta avauskierroksesta, mutta toisaalta heittotarkkuus parani.
UU-Korihaiden Bojan Sarcevicin kaukoheitto kulki Korisliigan avauskierroksella, vaikka kolmosviiva olikin puoli metriä aiempaa taaempana.
Perjantain avauspelien tarkkakäsiin kuului kaksi kolmesta kolmosestaan upottanut Namika Lahden Pasi Pekkola.
Korisliigan historian ensimmäisen kolmosen uuden kolmosviivan takaa heitti Mikko Koivisto, joka ensimmäisessä ToPo-pelissään heitti peräti 31 pistettä.
Koripallon pääsarjassa kautta aikain eniten onnistuneita kolmosia tililleen on kirjannut, jo uransa päättänyt, Kari-Pekka Klinga. Kuvat: Matti Koskinen & Francois Perthuis & ToPo & Tomi Kaminen.
Perjantain avauskierroksella liigajoukkueet lähettivät kuudessa ottelussa ilmoille kaikkiaan 255 kolmen pisteen heittoyritystä. Niistä tiensä korisukan läpi löysi 94 heittoprosentin ollessa 36,9.
Melko tarkalleen vuosi sitten Korisliiga-kauden 2009-10 avauskierroksella joukkueet pistivät palloa pussiin silloisen kolmosviivan takaa 31,0 prosentin sihdillä (87/281).
Kolmen pisteen heittoviiva maalattiin koripallokenttään ensi kertaa kaudella 1984-85. Vanha kolmosviiva (6,25 metriä korista) oli voimassa siis 25 vuoden ajan. Kyseisen ajanjakson aikana kaukoheittojen merkitys kasvoi radikaalisti.
Tuore Koripalloliiton vuosikirja, Pentti Salmen toimittama, Koripallokirja kertoo, että kaudella 1984-85 koripallon pääsarjassa heitettiin vain 12,5 kolmosyritystä ottelua kohden. Ero on melkoinen viime kauteen (2009-10), jolloin kirjattiin ennätyslukemat 46,6 kolmosyristä.
Mielenkiinnolla jäädään odottamaan uuden kolmosviivan aiheuttamia mahdollisia muutoksia heittotarkkuuteen. Vanhan kolmosviivan aikakaudella tarkkuus laski 25 vuoden aikana 38,5 prosentista (1984-85) viime kauden 34,2 prosenttiin, joka oli kaikkien aikojen heikoin. Yleisesti kyseisen trendin aiheuttajana pidetään puolustuspelin kovenemista ja pelitempon nousua.
Uuden kolmosviivan myötä kolmen pisteen heitoissa kirjataan joukko uusia merkkipaaluja ja ennätyksiä. Korisliigan ensimmäisen onnistuneen kolmen pisteen heiton uuden viivan (6,75 m) takaa upotti Torpan Poikien maajoukkuetakamies Mikko Koivisto, joka perjantaina onnistui 57 sekunnin pelin jälkeen ottelussa ToPo-Pyrintö. Neljän vuoden opintonsa UNC-Greensboron yliopistossa vimie keväänä päättänyt Koivisto heitti ensimmäisessä ToPo-pelissään muhkeat 31 pistettä.
Koiviston kolmosnoteerauksen myötä lähes kaikki kolmen pisteen heittojen henkilökohtaiset merkkipaalut ovat ”topolaisten” nimissä.
Vanhan rajan (6,25 m) takaa viimeisen kerran onnistui Koiviston nykyinen joukkuekaveri, ToPon Timo Heinonen viime kevään viidennessä finaalissa Pyrintö-ToPo 8.5.2010, kun peliaikaa oli kulunut 37’20”.
Painotuore Koripallokirja 2010-11 kertoo, että pääsarjan kaikkien aikojen ensimmäisen kolmosen upotti ToPon Kari-Pekka Klinga ottelussa ToPo-ST 14.10.1984. Klingan nimissä on myös pääsarjan onnistuneiden kolmosten kärkipaikka, sillä pääsarja- ja maajoukkuelegenda onnistui vuosina 1984-99 peräti 1079 kertaa kolmosviivan takaa. Kaikkien aikojen tarkin kolmospyssy pääsarjassa on Mika Luukkanen, joka pelasi osan urastaan ToPo-paidassa ja onnistui heitoissaan 45,4 prosentin tarkkuudella (543/1196).
Yhdessä pääsarjaottelussa eniten kolmen pisteen heittoja on ladannut pussin pohjaan Honkaa edustanut Adonis Jordan, joka onnistui 14 kertaa (21 yritystä) kolmosviivan takaa ottelussa Honka-PuHu 17.10.1999. Joukkuetasolla pääsarjan paras noteeraus on Kouvoilla, joka säkitti peräti 25 kolmosta ottelussa Kouvot-Componenta 25.3.2009.
Parin vuoden ajan näytti siltä, että suomalainen koripalloyleisö olisi unohtanut Dre’n. HBA-Märskystä lähdettyään Andre Gustavson viihtyi peräti kuuden kauden ajan Richmondin yliopistossa, josta viimeisen kauden kokonaan pelaamatta. Valencian olympiakarsinnat palauttivat kuitenkin ihmisten mieliin Gustavsonin vahvuudet koripalloilijana ja syyskausi on näyttänyt, että Gustavsonista tulee olemaan pitkään iloa niin Suomi-korikselle.
Susijengin kaukoheittäjien eliittiin vuosien ajan lukeutunut Topias Palmi, 30, raivasi tiensä EM-miehistöön 2022, jäi viimeisenä rannalle Okinawan MM-kisajengistä 2023 ja omisti viime kesän harjoittelulle. Korisliigan ykköstykkeihin lukeutuvan Tampereen Pyrinnön kasvatin tavoitteena on nyt ensiksi paluu rotaatiominuuteille Susijengissä ja sitten EM-kisayleisön eteen juokseminen kotikaupungissaan Tampereella.
Korisliiga-illassa nähtiin pelkkiä vierasvoittoja. Andre Gustavson repi riistoja ja juoksi, kun taas Hannes Pöllä otti mittaa Jeremiah Woodista, joka "pelasi jo silloin, kun tyrannosaurukset vaelsivat planeetalla".
Kotimaiset nuoret johtivat joukkueitaan voittoihin pitkien tappioputkien jälkeen, ja Helsinki Seagulls nousi tasoihin sarjakärjen kanssa. Valmentaja Greg Gibson ärähti Nokialle heikoista peliesityksistä.
Korisliiga-illan voittajia olivat Bisons Loimaa ja KTP-Basket.
Illan voittajia miesten Korisliigassa olivat Salon Vilpas, Bisons Loimaa ja taas sarjan kärkeen palannut Kataja Basket.
Korisliiga jatkui kahdella ottelulla. Voitot kirjattiin vieraille, kun Pyrintö ja Seagulls kasvattivat voittosaldojaan.
Neljän ottelun Korisliiga-illassa voittoja juhlivat sarjakärki Kataja Basket, Bisons Loimaa, Korihait ja Tampereen Pyrintö.
Illan otteluvoittajia miesten Korisliigassa olivat BC Nokia ja Helsinki Seagulls.
Kaudella 2024–25 Korisliigan kuukauden parhaimmat luvut tarjoaa Suomen johtava talous- ja palkkahallintoalan asiantuntijaorganisaatio Rantalainen.