26.9.2010 Koripallokauden 2010-11 merkittävin uudistus koskee kolmen pisteen viivan siirtymistä puolella metrillä taaksepäin. Korisliigan perjantaisella avauskierroksella uusi, 6,75 metrin päässä korista oleva viiva, ei heittäjiä säikäyttänyt. Heittomäärät laskivat aavistuksen vuoden takaisesta avauskierroksesta, mutta toisaalta heittotarkkuus parani.
UU-Korihaiden Bojan Sarcevicin kaukoheitto kulki Korisliigan avauskierroksella, vaikka kolmosviiva olikin puoli metriä aiempaa taaempana.
Perjantain avauspelien tarkkakäsiin kuului kaksi kolmesta kolmosestaan upottanut Namika Lahden Pasi Pekkola.
Korisliigan historian ensimmäisen kolmosen uuden kolmosviivan takaa heitti Mikko Koivisto, joka ensimmäisessä ToPo-pelissään heitti peräti 31 pistettä.
Koripallon pääsarjassa kautta aikain eniten onnistuneita kolmosia tililleen on kirjannut, jo uransa päättänyt, Kari-Pekka Klinga. Kuvat: Matti Koskinen & Francois Perthuis & ToPo & Tomi Kaminen.
Perjantain avauskierroksella liigajoukkueet lähettivät kuudessa ottelussa ilmoille kaikkiaan 255 kolmen pisteen heittoyritystä. Niistä tiensä korisukan läpi löysi 94 heittoprosentin ollessa 36,9.
Melko tarkalleen vuosi sitten Korisliiga-kauden 2009-10 avauskierroksella joukkueet pistivät palloa pussiin silloisen kolmosviivan takaa 31,0 prosentin sihdillä (87/281).
Kolmen pisteen heittoviiva maalattiin koripallokenttään ensi kertaa kaudella 1984-85. Vanha kolmosviiva (6,25 metriä korista) oli voimassa siis 25 vuoden ajan. Kyseisen ajanjakson aikana kaukoheittojen merkitys kasvoi radikaalisti.
Tuore Koripalloliiton vuosikirja, Pentti Salmen toimittama, Koripallokirja kertoo, että kaudella 1984-85 koripallon pääsarjassa heitettiin vain 12,5 kolmosyritystä ottelua kohden. Ero on melkoinen viime kauteen (2009-10), jolloin kirjattiin ennätyslukemat 46,6 kolmosyristä.
Mielenkiinnolla jäädään odottamaan uuden kolmosviivan aiheuttamia mahdollisia muutoksia heittotarkkuuteen. Vanhan kolmosviivan aikakaudella tarkkuus laski 25 vuoden aikana 38,5 prosentista (1984-85) viime kauden 34,2 prosenttiin, joka oli kaikkien aikojen heikoin. Yleisesti kyseisen trendin aiheuttajana pidetään puolustuspelin kovenemista ja pelitempon nousua.
Uuden kolmosviivan myötä kolmen pisteen heitoissa kirjataan joukko uusia merkkipaaluja ja ennätyksiä. Korisliigan ensimmäisen onnistuneen kolmen pisteen heiton uuden viivan (6,75 m) takaa upotti Torpan Poikien maajoukkuetakamies Mikko Koivisto, joka perjantaina onnistui 57 sekunnin pelin jälkeen ottelussa ToPo-Pyrintö. Neljän vuoden opintonsa UNC-Greensboron yliopistossa vimie keväänä päättänyt Koivisto heitti ensimmäisessä ToPo-pelissään muhkeat 31 pistettä.
Koiviston kolmosnoteerauksen myötä lähes kaikki kolmen pisteen heittojen henkilökohtaiset merkkipaalut ovat ”topolaisten” nimissä.
Vanhan rajan (6,25 m) takaa viimeisen kerran onnistui Koiviston nykyinen joukkuekaveri, ToPon Timo Heinonen viime kevään viidennessä finaalissa Pyrintö-ToPo 8.5.2010, kun peliaikaa oli kulunut 37’20”.
Painotuore Koripallokirja 2010-11 kertoo, että pääsarjan kaikkien aikojen ensimmäisen kolmosen upotti ToPon Kari-Pekka Klinga ottelussa ToPo-ST 14.10.1984. Klingan nimissä on myös pääsarjan onnistuneiden kolmosten kärkipaikka, sillä pääsarja- ja maajoukkuelegenda onnistui vuosina 1984-99 peräti 1079 kertaa kolmosviivan takaa. Kaikkien aikojen tarkin kolmospyssy pääsarjassa on Mika Luukkanen, joka pelasi osan urastaan ToPo-paidassa ja onnistui heitoissaan 45,4 prosentin tarkkuudella (543/1196).
Yhdessä pääsarjaottelussa eniten kolmen pisteen heittoja on ladannut pussin pohjaan Honkaa edustanut Adonis Jordan, joka onnistui 14 kertaa (21 yritystä) kolmosviivan takaa ottelussa Honka-PuHu 17.10.1999. Joukkuetasolla pääsarjan paras noteeraus on Kouvoilla, joka säkitti peräti 25 kolmosta ottelussa Kouvot-Componenta 25.3.2009.
Helsinki Seagullsin Lassi Nikkarinen etsii uransa huipulla seuraavaa ammattilaissopimusta mutta valmistautuu samalla myös urheilu-uran jälkeiseen elämään. Aloittelevaa oikeustieteiden opiskelijaa kiinnostavat edelleen ulkomaiden koripalloparketit.
Koriskauden 2024–25 parhaat pelaajat ja toimijat on palkittu lauantaina Superlauantain yhteydessä pidetyssä vuosittaisessa palkintogaalassa. Vuoden pelaajina loistivat Helsinki Seagullsin Lassi Nikkarinen ja Torpan Poikien Taru Tuukkanen. Koripallon kunniagalleria Hall of Fame kasvoi neljällä uudella legendalla.
Helsinki Seagullsin Shawn Hopkins kävi pohjalla ja kuluneen vuoden aikana syntyi uudelleen. Nyt hän pääsi juhlimaan mestaruutta Kauhajoella, josta kehityksen polku sai alkunsa.
"Ei tämä ole ihan niin helppoa ollut kuin miltä se on saattanut näyttää", totesi kultamitalin pokannut pelinjohtaja Lassi Nikkarinen, kun Helsinki Seagullsin ja Kauhajoen välinen finaalisarja ratkesi otteluvoitoin 4–0.
Kauhajoki isännöi Helsinki Seagullsia tiistaina kotikentällään IKH Areenalla. Helsinkiläiset johtavat ottelusarjaa 3–0 ja ovat voiton päässä seurahistorian toisesta Suomen mestaruudesta.
Helsinki Seagulls otti Korisliiga-finaaleissa 3–0-johtoaseman. Seuraava, mahdollisesti ratkaiseva, ottelu pelataan tiistaina Kauhajoella.
Korisliigan finaalisarjassa on pelattu kaksi ottelua ja Helsinki Seagulls johtaa finaalisarjaa 2–0. Kolmas finaali pelataan lauantaina 3.5. Helsingissä Töölön Kisahallissa klo 15:00. Ottelu on vapaasti katsottavissa Neloselta.
Erik Sajantila säväytti kentän pistekuninkaana, kun Helsinki Seagulls otti 2–0-johtoaseman Korisliigan finaaleissa.
Helsinki Seagullsin kotiavaus Kauhajokea vastaan päättyi 89–56-voittoon. Mestaruuteen vaaditaan neljä voittoa.
Miesten Korisliigan 1. finaali käynnistyi lauantaina kello 17 Töölön Kisahallissa. Ruudun lähetys ottelusta ei toiminut aluksi, mutta vika on nyt korjattu.